Antti Heikinmäki

Tietoja Antti Heikinmäki

Controla Oy:n toimitusjohtajana. Ammatilliset intressit www-pohjaisissa järjestelmissä ja niiden hyödyntämisessä yritysten arjessa. Yhteisöllisen yrittäjyyden kannattaja.

101 salasanaa ja miten ne muistetaan

Kuinka montaa salasanaa tarvitset päivittäin? Veikkaan että yhden käden sormet ei riitä niiden laskemiseen. Mikäli Oddbjörn Byn muistitekniikat eivät ole hallussa niin kaikkien salasanojen muistaminen voi olla tuskallista.

Silloin saattaa houkuttaa se helpoin (ja tietoturvattomin) ratkaisu: yksi salasana joka paikkaan.

Salasanojen hallintaan on olemassa ratkaisuja netti pullollaan. Yksi toimivista ratkaisuista on nimeltään Keepass. Keepass on vanha kunnon lataa-ja-asenna-koneelle -tyyppinen ohjelma, joka on käytännössä salasanalla suojattu tietokanta salasanoista.

Kritiikkinä voi kysyä, että eikös se ole tietoturvariski, että kaikki salasanat ovat yhdessä paikassa. Jos verrataan siihen, että jokaiseen nettipalveluun on täsmälleen sama salasana, niin Keepass on huomattava parannus.

Kannattaa kokeilla.

http://keepass.info/

Voisiko sinun ongelmasi ratkaista tietojärjestelmällä? Lue 4 käytännön esimerkkiä

Tarralappuja, hankalia Excel-taulukoita ja kynä/paperi -merkintöjä – pyöritetäänkö sinun yrityksessäsi liikaa asioita näiden avulla?

Monissa yrityksissä käytetään aivan liikaa aikaa asioihin, jotka voitaisiin tietojärjestelmien avulla hoitaa huomattavasti nopeammin ja ilman inhimillisiä virheitä. Excel-taulukot ja tarralaput toimivat kyllä jotenkuten niin kauan, kunhan yrityksessä työskentelee alle viisi henkeä – mutta entä sitten kun pitäisi vaikkapa hoitaa seitsemän työntekijän tuntikirjanpito ja palkanlaskenta?

Vaikka tiedotusvälineet pursuavatkin uutisia kalliista tietojärjestelmähankkeista – tyyppiesimerkkinä kotimainen potilastietojärjestelmä – niin valtaosa tietojärjestelmistä on tehdään kohtuullisen pienille yrityksille, kohtuullisen pienillä kustannuksilla. Tämä artikkeli käsitteleekin neljää käytännön esimerkkiä, joissa konkreettisia ongelmia voidaan ratkaista suhteellisen edullisilla tietojärjestelmillä.

Me Controlassa olemmekin hyvien tietojärjestelmien puolella – ei siis tehdä tietojärjestelmiä tietojärjestelmien vuoksi, vaan ratkaisemaan oikeita ongelmia ja helpottamaan elämää.

Helpota työtäsi ja säästä aikaa

Hälytyskellojen pitäisi soida yrittäjän päässä viimeistään siinä vaiheessa, kun manuaalista, hallinnollista työtä tehdään useita kertoja päivässä. Lähes poikkeuksetta tällainen työ olisi helposti automatisoitavissa.

Tyypillinen esimerkki on työntekijöiden työajan seuranta ja työajan kirjaaminen. Jos tuntikirjanpito pyörii paperilapuilla, niiden kerääminen ja kirjaaminen vie aikaa ja on altis virheille. Entäpä sitten palkanlaskenta-aineiston muodostaminen ja toimittaminen kirjanpitäjälle? Optimitilanteessahan se onnistuisi painamalla järjestelmästä yhtä painiketta.

Yrittäjän tulee aina miettiä työn arvoa ja ajan säästämistä – mihin työtunnit kuluvat ja kuinka paljon aikaa käytetään oikeasti laskutettavan työn tekemiseen?

Kasvata yritystäsi ja viesti tehokkaammin

Kun yrityksen prosessit ovat kunnossa, on kasvaminen huomattavasti helpompaa. Tämä koskee myös tietojärjestelmiä. Voidaan sanoa, että usein ongelmat syntyvät siinä vaiheessa, kun yritys hankkii Y-tunnuksen. Monesti ajatellaan, että ”hoidetaan ne järjestelmät kuntoon sitten myöhemmin” ja asialle uhrataan seuraavan kerran ajatus vasta sitten, kun laskutus laahaa perässä ja tieto ei muutenkaan pysy enää johdon hallussa.

Hyvin toteutettu tietojärjestelmä mahdollistaa yrityksen kasvun esimerkiksi siten, että yritys pysyy koko ajan perillä siitä mitä töitä yritykseltä on tilattu, mitkä tilatut työt on tehty ja mitkä tehdyt työt on laskutettu. Tämä on kasvun kannalta olennainen asia. Paperilapuilla hoidettu työn ja laskutuksen seuranta jää toiminnan kasvaessa jossain vaiheessa auttamatta jälkeen – hyvällä tietojärjestelmä sen sijaan skaalautuu todella pitkälle.

Kasvun esteenä voi toisaalta olla yksinkertaisesti viestinnän hankaloituminen yrityksen henkilöstömäärän kasvaessa. Jos tieto ei kulje työntekijöiden, johdon tai vaikka eri osastojen välillä, käytetään taas paljon aikaa turhaan varmisteluun ja saman viestin välittämiseen henkilöltä toiselle. Tällaiseen ongelmaan on kehitetty useita yrityskäyttöön soveltuvia ryhmäviestintäsovelluksia.

Organisoi myyntiäsi ja muista paremmin

Jokaisen yrityksen ja työntekijän pitää jollain tasolla myydä. Cisco Systemsin toimitusjohtaja John Chambers on sanonut, että ”Meillä on tässä yrityksessä vain yksi prosessi. Se on myyntiprosessi. Jos tästä talosta sattuu löytymään joitain muita prosesseja, ne ovat sitten myynnin tukiprosesseja.”.

Kärjistetysti sanottuna onnistuminen myynnissä perustuu toimenpiteisiin – mitä enemmän toimenpiteitä, sitä enemmän kauppaa. Kun toimenpiteiden määrä kasvaa, myyjälle tuleekin ongelma – missä vaiheessa myyntiprosessia ollaan menossa minkäkin potentiaalisen asiakkaan kanssa? Mistä edellisellä kerralla keskustelimme Yritys X:n toimitusjohtajan kanssa? Olenko lähettänyt heille jo materiaalia?

Tällaisessa tilanteessa myynnin seurantaan tarkoitettu tietojärjestelmä auttaa. Tietojärjestelmä huolehtii muistamisesta – esimerkiksi missä vaiheessa ollaan, mitä toimenpiteitä on tehty ja kenen kanssa on juteltu. Tämä siirtää muistamisen pois myyjän vastuulta ja auttaa keskittymään olennaiseen – oikeisiin myyntitoimenpiteisiin oikeassa vaiheessa.

Löydä olennainen tieto

Tehdäänpä pieni ajatusleikki – kuvitellaan, että sinun pitäisi etsiä nyt yrityksesi tilinumero ja yrityksesi verotuspäätös vuodelta 2010. Kuinka kauan sinulla menisi näiden tietojen etsimiseen?

On tutkittu, että tietotyössä jokainen työntekijä käyttää tiedon etsimiseen keskimäärin jopa yhdeksän tuntia viikkoa kohden. Tietoa tarvitaan, joten tarvittavan tiedon vähentäminen ei ole realistista, vaan tiedon löytämistä on nopeutettava.

Monet yritykset eivät myöskään tiedosta työntekijän päässä olevan tiedon merkitystä ja arvoa – ennen kuin kyseinen työntekijä jää auton alle tai vaihtaa työpaikkaa. Kun tiedot laitetaan mapeista, sähköpostilaatikoista ja ihmisten päistä yhteen järjestelmään, nopeutetaan tiedonhakua ja kriittisen tiedon säilymistä merkittävästi.

Tietojärjestelmien tarkoitus on tehdä elämästä vähän siedettävämpää

Suurin osta tietojärjestelmistä ei pelasta maailmaa – hyvä tietojärjestelmä tekee kuitenkin elämästä vähän siedettävämpää. Tietojärjestelmä on työkalu ja kun työkalut ovat kunnossa heti alusta alkaen, on työnteko huomattavasti helpompaa, tehokkaampaa ja miellyttävämpää.

Kuten muissakin työkaluissa, tietojärjestelmissäkin on eroja. Kaikki eivät sovellu kaikille ja siksipä ennen tietojärjestelmän hankintaa tulisi selvittää, mitä ongelmia tietojärjestelmän tulisi oikeasti ratkaista. Väärään tarkoitukseen valittu tietojärjestelmä ei ole yhtään parempi kuin se, että yrittäisi kiristää ruuvia vasaralla.

Me Controlalla olemmekin hyviä tunnistamaan, olisiko ongelma ratkaistavissa tietojärjestelmällä. Lisäksi osaamme kertoa, millainen tietojärjestelmä vastaisi juuri teidän tarpeitanne. Näin pystytte tekemään mahdollisen hankintapäätöksen faktojen ja todellisen tarpeen pohjalta, ei pelkästään tietojärjestelmän hankkimisen ilosta.

Kerro ongelmasi meille, niin me kerromme, onko se ratkaistavissa tietojärjestelmän avulla.

Näin Virossa tehtiin tietojärjestelmäremontti – sama malli Suomeen?

Viron terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistuksen priimusmoottori Madis Tiik vieraili viime viikolla Jyväskylässä kertoi miten Suomessakin suuren kiinnostuksen kohteena ollut projekti vietiin läpi.

Pieni kertaus niille, jotka eivät tunne asiaa. Suomessa keskitettyä ja koko väestön kattavaa potilastietojärjestelmää on kehitetty yli kymmenen vuotta ja kustannukset lähentelevät kahta miljardia euroa. Virossa uudistus tehtiin noin vuodessa, ja kustannukset olivat noin 11 miljoonaa euroa. Miksi Virossa homma toimii, mutta meillä Suomessa ei?

Ylitsepääsemättömiä esteitä?

Seuraavassa muutamia perusteluita, joihin olen törmännyt. Esitettyjä syitä on muitakin, mutta tässä yleisimmät.

  • Verrattuna Suomeen Virossa ei ollut ns. legacy-järjestelmien ongelmaa. Aikaisempia tietojärjestelmiä ei ollut tai niiden kattavuus oli pieni, joten uuden toimintamallin sekä järjestelmän toteutus ”puhtaalta pöydältä” oli yksinkertaista
  • Viron terveydenhuollossa vakuutusyhtiöillä on keskeinen rooli, toisin kuin Suomessa.
  • Vastuu terveydenhuollosta ja siihen liittyvistä järjestelmistä on Suomessa usealla toimijalle (mm. STM, Kela, THL). Virossa järjestelmäuudistuksen vetovastuu oli viime kädessä yhdellä johtajalla.
  • ”Viron mallia” ei voida Suomessa toteuttaa, koska jokainen kunta ja kaupunki tekee päätökset järjestelmien hankinnoista itsenäisesti.
  • Suomessa laajimmalti käytössä olevien potilastietojärjestelmien isot ICT-toimittajat eivät halua muutosta nykytilanteeseen ja siitä syystä aktiivisesti ja passiivisesti hidastavat kehitystä
  • Mm. henkilö- ja potilastietoja koskeva lainsäädäntö Suomessa on sellainen, että vastaanvanlaisen järjestelmän toteutus vaatisi noiden lakien muuttamista tai purkamista.

Viron mallin erikoisuuksia

Pari pointtia ”Viron mallista” eli selvitystä siihen miten eri asiat toteutettiin

  • Sähköinen tunnistautuminen. Jokaiselle kansalaiselle oma ID-kortti, jonka avulla sähköisiin palveluihin tunnistaudutaan.
  • OPT OUT. Virossa kansalaisten tulee ilmaista jos EIVÄT halua tietojaan käytettävän tietojärjestelmissä (OPT-OUT). Suomessa asia on täsmälleen päinvastoin eli jokaisen tulee allekirjoittaa lappu, jolla antavat luvan tietojen käyttämiseen (OPT-IN). Madis Tiikin mukaan noin miljoonasta käyttäjästä reilusti alle tuhat on tehnyt tahdonilmaisun tietojen poistamisesta.
  • Muutetaan lakeja. Madis Tiikin mukaan Virossa muutettiin useita lakeja, ja tullaan jatkossakin muuttamaan. Miksei myös Suomessa voida olemassa olevaa lainsäädäntöä muuttaa tai purkaa?

Miksi tietojärjestelmäuudistus tarvitaan?

Suomen vastaava tietojärjestelmäuudistus tulisi toteuttaa Viron mallia mukaillen. Saavutettavissa olevat hyödyt ovat melkoiset läpi yhteiskunnan, mutta niihin palaan myöhemmin.

Loppukevennys. Virossa 99% julkisista palveluista on sähköisiä. Mikä on tuo 1%, joka vaatii henkilökohtaista läsnäoloa?

Avioliiton solmiminen.

Positiivinen tietojärjestelmäuudistus

Keski-Suomen kirjastot uudistivat syksyllä sähköisiä palveluitaan. Ymmärtääkseni tästä syystä kirjastot Keski-Suomen alueella olivat kiinni noin kuukauden päivät, myös meillä Muuramessa. Ehdin jo tuskailemaan, että mikä on se uudistus, joka pistää minkään yksikön kiinni kuukaudeksi. Osoittautui että hyvä uudistus!

Uusi, modernin näköinen ja helpolla käyttöliittymällä varustettu sähköinen palvelu löytyy nykyseltään osoitteesta www.keskikirjastot.fi. En ala sen kummemmin erittelemään kaikkia loistavia toimintoja, käykää itse kokeilemassa. Sen verran sanon, että henkilökohtainen, sähköinen ”hylly”, johon voin laittaa kirjoja odottamaan lukemista on toiminto, jota olen odottanut jo kauan.

Kerrassaan mainio osoitus siitä, että kehitys kehittyy ja joskus jopa positiiviseen suuntaan. Tällaisia kehittämishankkeita toivoisin näkeväni julkisella sektorilla enemmänkin.

Ja reunahuomautukseksi sanottakoon, että Controla Oy:llä ei ollut mitään tekemistä tämän asian kanssa. Toivon, että olisi ollut. Joka tapauksessa tietojärjestelmätoimittajana sekä lukevana kansalaisena haluan nostaa virtuaalista hattuani ja sanoa ”Kiitos!” kaikille ko. projektiin osallistuneille. Loistavaa duunia!

Controlan Tukholman reissusta

Controla toteutti viime perjantaina 20.1.2012 excursion Tukholmaan, jossa sisäisen strategiatyön ja viime vuonna pitämättä jääneiden pikkujoulujen lisäksi selvitettiin Suomessakin jonkin verran keskustelua herättänyttä ”Ruotsin mallia” hoiva-alalla. Paikallisen kauppakamarin edustajan lisäksi tapasimme yrittäjiä, joilta saimme ensikäden tietoa siitä miten hoiva-palvelut on Ruotsissa tuotettu. Mielenkiintoista oli nimenomaan Ruotsin ja Suomen erojen ymmärtäminen, vaikkakin perustoiminnot ovat samoja naapurimaassa.

Reissusta jäi paljon mietittävää. Hoiva-alan selvitystyön jälkipyykki jatkuu Controlan sisäisesti varmasti vielä hyvän aikaa. Toinen näkökulma excursioon on yhteinen aika. Pienelle yritykselle on tärkeää järjestää ”laatuaikaa” yrityksen koko porukan kesken, joka mahdollistaa muodollisen sekä vapaamman keskustelun työasioista ja niiden vierestä. Tässä suhteessa reissu oli Controlan kannalta erittäin tärkeä.

Suosittelen vastaavanlaisia excursioita varauksetta kaikille yrittäjäkollegoille. Matkailu avartaa aina, vaikka kyseessä olisikin lyhyt työreissu.

Kiitokset Eeva-Liisa Koivumäelle (Jykes) sekä Mari Huupposelle (Finsve).

Controla Tukholmassa

Kuva Controlan Tukholman reissulta 2012

Innovaatioprosessin kokeilua käytännössä

Hoivavisio -hankkeeseen liittyen tapasin viime vuoden puolella Jyväskylän yliopistossa vierailleen tutkijakoulutettavan Jing Tangin (Tokyo Institute of Technology). Jing Tang sovelsi Demo-menetelmää mallintaessaan Controlan toiminnan prosesseja. Kun tutkailimme valmiita kaavioita, Jing Tang kysyi: ”Eikö teillä ole ollenkaan innovaatioprosessia?”. Hyvä kysymys, ja totesin, että ei ainakaan tiedostettua saati sitten dokumentoitua sellaista.

Tämä johti Controlan sisäiseen keskusteluun, jossa määrittelimme karkealla tasolla Controlan innovaatioprosesseja. Yksi näistä innovaatioprosessin haaroista on malli siitä, mitä tehdään ideoille, joita emme itse voi toteuttaa resurssien puutteessa tai siksi, että idean toteuttaminen veisi yritystä suuntaan, johon ei haluta mennä.

Esimerkki tällaisista ideoista on Vika.fi. Www-sivustoon pohjautuvan Vika.fi -palvelun tarkoituksena on tarjota helppo tapa ilmoittaa vioista ja toisaalta tehdä vianmääritystä crowd sourcing -periaatteella oli sitten kyseessä internetyhteys, matkapuhelinverkko, sähkökatkos tms.. Vika.fi -ideaa vietiin käytännössä eteenpäin 2009-2010 Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuvan projektiryhmä Corvuksen kanssa. Controlan fokuksen tarkentuessa omaan ohjelmistotuotantoon, hyvä idea on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle.

Jyväskylän Protomon Mikko Ahosen ja Marko Niemen kanssa on pitkään jo keskusteltu siitä, miten toimivien yritysten ja Protomolla olevien tiimien ja alkavien yritysten yhteistyötä voisi lisätä. Viime maanantaina toteuttiin kokeilu, jossa esittelin Vika.fi -idean protomolaisille. Ajatuksena oli ja on, että jos joku protomolaisista kiinnostuu Vika.fi -idean eteenpäin viemisestä, niin kyseisen tahon kanssa voitaisiin keskustella siitä miten jatkokehitys käytännössä tehtäisiin.

Tästä päästiin mielenkiintoiseen aiheiseen; minkälaisia yhteistoimintamalleja tällaisessa tapauksessa on? Maanantaina alkanut keskustelu jatkuu yhä.

Kategoriat: ICT

Hajatelma Hoivavisiosta

Controla on mukana Hoivavisio-hankkeessa osatoteuttajana. Konkreettiset toimenpiteet ovat alkaneet syksyn tullessa kunnon ryminällä. Tutkija Toni Ruohosen kanssa kierrettiin tekemässä ensimmäinen tiedonkeruuvaihe haastattelemalla hankeen toimijoita. Asiasta tarkemmin Hoivavision sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Hyvinvointialalla on paljon jo toimivia käytäntöjä ja huippuosaamista. Selkein kehityskohde on erilaiset toimintaa tukevat tietojärjestelmät. Muilla toimialoilla tietojärjestelmien tuotekehitys on jatkanut ainakin näennäisen määrätietoista parannusta, mutta hoiva-ala on jäänyt unholaan. Me tietojärjestelmätoimittajat olemme tässä suhteessa epäonnistuneet, tai meillä on runsaasti parantamisen varaa. Viimeistään nyt on lähdettävä rohkeasti kentälle kuuntelemaan asiakasta.

Haasteet hoiva-alalla yleisesti sekä tietojärjestelmien suhteen ovat ”pientä ihmistä suurempia”, niin kuin usein kuulee sanottavan. Täytyy kuitenkin muistaa myös seuraava viisaus: ”Jos se olisi helppoa, niin kaikki sitä tekisivät”.

Oppilaitosyhteistyöstä

Oppilaitoksista valmistuu opiskelijoita, jotka ovat oman alansa ammattilaisia vailla työkokemusta. Autonkorjaajakoulutettavasta tulee autonkorjaaja, kauppakoulusta talousihminen, hoiva-alan koulutusta lähihoitaja jne. Tänään ja tulevaisuudessa tarvitaan myös osaajia, joilla on näkemystä yli toimialarajojen.

Keskusteltiin tänään JAMKin Erica Svärdin ja Pirkko Perttinän sekä Harmonia Care:n Merja Jalkasen kanssa siitä miten yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä voitaisiin syventää. Kokemus yrityskentältä osoittaa, että hoiva-alan yrityksessä tarvitaan muutakin osaamista kuin hoiva-alan osaamista ja, että hoiva-alalla toimivaan ICT-yritykseen olisi hyvä saada hoiva-alan käytäntöjä tuntevia henkilöitä. Sama asia toistuu alalla kuin alalla.

Keskusteluissa nousi esiin JAMKin uusi Generaattori-toiminta perinteisten työharjoittelu-, opinnäytetyö-, kurssisisältö-yhteistyön lisäksi. Todettiin, että oppilaitosyhteistyötä pitää kehittää pitäen mielessä että suuret laivat eivät käänny nopeasti. Todettiin myös, että tätä keskustelua on hyvä käydä myös erilaisilla avoimilla foorumeilla ihan siltä varalta, että jollakin muulla voi olla ajatuksia yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisestä. :)

Monialaosaamista hoiva-alalle

Hoiva-alan yritykset ja kuntasektori tarvitsee monialaosaamista. Edelleenkin on tärkeää, että itse hoivatyö osataan tehdä sillä antaumuksella ja ammattitaidolla kuin ennenkin mutta sen rinnalle on noussut tarvetta muullekin osaamiselle. Esimerkiksi taloushallinnon ja ICT-alan osaamista tarvitaan nykyisessä palvelutuotannossa yhä enemmän kun vaakakupissa ovat niin tehokkuus kuin kustannuksetkin. Nyt jo käsitteillä olevat sekä lähitulevaisuudessa tehtävät päätökset rakenteiden uudistamisesta hoiva-alan palveluntuotannossa tarvitsee myös muutosjohtajuutta.

Näillä teemoilla tänään keskusteltiin Apricat -verkoston Tarja Niemisen (Villinikkarit Oy) ja Päivi Räsäsen (1st May) kanssa.

Väestön ikääntyminen, resurssien niukkuus työvoimassa ja rahassa, tehokkuus tai tehottomuus… Kysymys kuuluu: mitä sinä tai yrityksesi voi tehdä asian ratkaisemiseksi? Hoiva-ala laajassa tai suppeassa merkityksessä koskettaa meitä kaikkia väistämättä jossain vaiheessa elämänpolkuamme. Se, miten pitkään hyvinvointiyhteiskuntamme voi pitää kiinni moraalisista velvoitteistaan pitää huolta vanhuksista ja sairaista, on kiinni meistä kaikista.

Työn organisointia asiantuntijapalveluissa ja ohjelmistotuotannossa

Controlan käytössä on ollut jo tovin aikaa Redmine-niminen projektinhallintaohjelmisto. Alunperin Redmine otettiin käyttöön puhtaasti ohjelmistotuotantoa tukemaan, koska Redmine sisältää varsin mainion versionhallintayhteenliittymän. Versionhallinnan ja Issue tracker -toimintojen avulla ohjelmistokehitys pysyy näpeissä kohtuullisen näppärästi.

Redmine tosin on näyttänyt kyntensä muussakin toiminnassa. Redminen projekteille saa aktivoitua ”issue”- eli työmääräin toiminnallisuuksien lisäksi mm. wikin, foorumin, tiedosto- ja dokumenttipankin, joiden avulla projektiin liittyvä _kaikki_ materiaali voidaan sisällyttää yhteen paikkaan. Näitä toimintoja käyttämällä yrityksen hiljainen tieto saadaan hyödynnettyä paremmin. Käyttäjäryhmien avulla toimintaan saa mukaan myös yrityskumppanit ja muut sidosryhmät.

Loistava ominaisuus on myös Redminen ”watch” -toiminto, jolla käyttäjä saa ilmoituksen muiden käyttäjien tekemistä muutoksista työmääräimiin, foorumiviesteihin, wikisivuihin jne.. Redminen käyttö onkin muuttanut Controlan sisäistä viestintäkultuuria huomattavasti tehokkaammaksi, koska oikea tieto (ja muutokset tiedoista) välittyy oikeille ihmisille.

Redminessä on selkeä käyttöliittymä, mutta mitään silmäkarkkia se ei tarjoa. Uskaltaisin silti tällä kokemuksella sanoa, että tämä avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmisto on varsin aliarvostettu. Jos työn organisoinnin työkalu asiantuntijapalvelubisnekseen tai ohjelmistotuotanoon on hakusessa niin kehoitan kokeilemaan.

Perusperiaate työn organisoinnissa kuitenkin on täsmälleen sama kuin muillakin toimialoilla. Työn tunnistaminen, työn jakaminen, työn toteutus, toteutuksen seuraaminen ja jatkotoimenpiteet.

Olisipa mielenkiintoista tietää, millä kaikilla toimialoilla Redmineä on hyödynnetty…

www.redmine.org