Controlan Tukholman reissusta

Controla toteutti viime perjantaina 20.1.2012 excursion Tukholmaan, jossa sisäisen strategiatyön ja viime vuonna pitämättä jääneiden pikkujoulujen lisäksi selvitettiin Suomessakin jonkin verran keskustelua herättänyttä ”Ruotsin mallia” hoiva-alalla. Paikallisen kauppakamarin edustajan lisäksi tapasimme yrittäjiä, joilta saimme ensikäden tietoa siitä miten hoiva-palvelut on Ruotsissa tuotettu. Mielenkiintoista oli nimenomaan Ruotsin ja Suomen erojen ymmärtäminen, vaikkakin perustoiminnot ovat samoja naapurimaassa.

Reissusta jäi paljon mietittävää. Hoiva-alan selvitystyön jälkipyykki jatkuu Controlan sisäisesti varmasti vielä hyvän aikaa. Toinen näkökulma excursioon on yhteinen aika. Pienelle yritykselle on tärkeää järjestää ”laatuaikaa” yrityksen koko porukan kesken, joka mahdollistaa muodollisen sekä vapaamman keskustelun työasioista ja niiden vierestä. Tässä suhteessa reissu oli Controlan kannalta erittäin tärkeä.

Suosittelen vastaavanlaisia excursioita varauksetta kaikille yrittäjäkollegoille. Matkailu avartaa aina, vaikka kyseessä olisikin lyhyt työreissu.

Kiitokset Eeva-Liisa Koivumäelle (Jykes) sekä Mari Huupposelle (Finsve).

Controla Tukholmassa

Kuva Controlan Tukholman reissulta 2012

Hajatelma Hoivavisiosta

Controla on mukana Hoivavisio-hankkeessa osatoteuttajana. Konkreettiset toimenpiteet ovat alkaneet syksyn tullessa kunnon ryminällä. Tutkija Toni Ruohosen kanssa kierrettiin tekemässä ensimmäinen tiedonkeruuvaihe haastattelemalla hankeen toimijoita. Asiasta tarkemmin Hoivavision sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Hyvinvointialalla on paljon jo toimivia käytäntöjä ja huippuosaamista. Selkein kehityskohde on erilaiset toimintaa tukevat tietojärjestelmät. Muilla toimialoilla tietojärjestelmien tuotekehitys on jatkanut ainakin näennäisen määrätietoista parannusta, mutta hoiva-ala on jäänyt unholaan. Me tietojärjestelmätoimittajat olemme tässä suhteessa epäonnistuneet, tai meillä on runsaasti parantamisen varaa. Viimeistään nyt on lähdettävä rohkeasti kentälle kuuntelemaan asiakasta.

Haasteet hoiva-alalla yleisesti sekä tietojärjestelmien suhteen ovat ”pientä ihmistä suurempia”, niin kuin usein kuulee sanottavan. Täytyy kuitenkin muistaa myös seuraava viisaus: ”Jos se olisi helppoa, niin kaikki sitä tekisivät”.

Oppilaitosyhteistyöstä

Oppilaitoksista valmistuu opiskelijoita, jotka ovat oman alansa ammattilaisia vailla työkokemusta. Autonkorjaajakoulutettavasta tulee autonkorjaaja, kauppakoulusta talousihminen, hoiva-alan koulutusta lähihoitaja jne. Tänään ja tulevaisuudessa tarvitaan myös osaajia, joilla on näkemystä yli toimialarajojen.

Keskusteltiin tänään JAMKin Erica Svärdin ja Pirkko Perttinän sekä Harmonia Care:n Merja Jalkasen kanssa siitä miten yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä voitaisiin syventää. Kokemus yrityskentältä osoittaa, että hoiva-alan yrityksessä tarvitaan muutakin osaamista kuin hoiva-alan osaamista ja, että hoiva-alalla toimivaan ICT-yritykseen olisi hyvä saada hoiva-alan käytäntöjä tuntevia henkilöitä. Sama asia toistuu alalla kuin alalla.

Keskusteluissa nousi esiin JAMKin uusi Generaattori-toiminta perinteisten työharjoittelu-, opinnäytetyö-, kurssisisältö-yhteistyön lisäksi. Todettiin, että oppilaitosyhteistyötä pitää kehittää pitäen mielessä että suuret laivat eivät käänny nopeasti. Todettiin myös, että tätä keskustelua on hyvä käydä myös erilaisilla avoimilla foorumeilla ihan siltä varalta, että jollakin muulla voi olla ajatuksia yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisestä. :)

Monialaosaamista hoiva-alalle

Hoiva-alan yritykset ja kuntasektori tarvitsee monialaosaamista. Edelleenkin on tärkeää, että itse hoivatyö osataan tehdä sillä antaumuksella ja ammattitaidolla kuin ennenkin mutta sen rinnalle on noussut tarvetta muullekin osaamiselle. Esimerkiksi taloushallinnon ja ICT-alan osaamista tarvitaan nykyisessä palvelutuotannossa yhä enemmän kun vaakakupissa ovat niin tehokkuus kuin kustannuksetkin. Nyt jo käsitteillä olevat sekä lähitulevaisuudessa tehtävät päätökset rakenteiden uudistamisesta hoiva-alan palveluntuotannossa tarvitsee myös muutosjohtajuutta.

Näillä teemoilla tänään keskusteltiin Apricat -verkoston Tarja Niemisen (Villinikkarit Oy) ja Päivi Räsäsen (1st May) kanssa.

Väestön ikääntyminen, resurssien niukkuus työvoimassa ja rahassa, tehokkuus tai tehottomuus… Kysymys kuuluu: mitä sinä tai yrityksesi voi tehdä asian ratkaisemiseksi? Hoiva-ala laajassa tai suppeassa merkityksessä koskettaa meitä kaikkia väistämättä jossain vaiheessa elämänpolkuamme. Se, miten pitkään hyvinvointiyhteiskuntamme voi pitää kiinni moraalisista velvoitteistaan pitää huolta vanhuksista ja sairaista, on kiinni meistä kaikista.

Tutkimus työn organisoinnista ja työhyvinvoinnista

Työ- ja elinkeinoministeriön muutaman vuoden takainen julkaisu ”Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla – esimerkkinä vanhusten kotihoito” on kattava tutkimus työn organisoinnin suhteesta työhyvinvointiin. Tutkimuksessa nostetaan esiin useita aihepiiriin liittyviä ilmiöitä ja syitä niiden taustalla.

Eritoten kolahti seuraava toteamus: ”Hyvin toteutettu työn organisointi parantaa tuloksellisuutta, sillä työnjaon onnistunut
koordinaatio, ammattiosaamisen oikea kohdentaminen ja laadukas johtamis
ja esimiestyö tehostavat työtä. Se antaa myös mahdollisuuksia työntekijöiden
työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, sillä työn sopiva mitoitus, vaativuus ja toimivat
työmenetelmät eivät ylikuormita työntekijöitä.”.

Julkaisu on luettavissa osoitteesta: http://www.tem.fi/files/21000/TEM35.pdf

Työn organisointi hoivapalveluyrityksessä

Hoivapalveluyritykset ovat merkittävä osa Suomen terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden nykypäivää ja tulevaisuutta. Hoiva-alan yritykset ja yhdistykset huolehtivat vanhusten hoivapalveluista monissa tapauksissa yhdessä julkisen sektorin kanssa. Työ hoivapalveluyrityksessä sisältää kotihoidon ja perusterveydenhoitopalveluiden lisäksi usein siivousalan palveluita. Merkittävä osa hoivapalveluyrityksen työstä on ns. toteuttavaa työtä asiakkaan luona.

Hoivapalvelualan toimijoiden koko vaihtelee yhden henkilön yrityksistä isoihin monikansallisiin yrityksiin. Pääsääntöisesti yritykset tällä alalla Suomessa ovat kasvu-uralla johtuen Suomen ikärakenteesta sekä muutospaineista julkisella sektorilla. Kasvu kärjistää työn organisointiin eli työn suunnitteluun, kirjaamiseen ja valvontaan liittyviä haasteita.

Hoivapalveluyrityksen työn organisointi on siis toteuttavan työn organisointia. Tärkeimmät työn organisoinnin vaiheet ovat työn tunnistaminen,  työn suunnittelu, työn jakaminen, työn tekeminen, työn kirjaaminen, työn toteutuksen seuranta.

Työn tunnistaminen tapahtuu yhdessä asiakkaan kanssa tehtävän palveluhoitosuunnitelman avulla, johon määritetään ne palvelut, joita kyseinen asiakas tarvitsee. Samalla hoivapalveluyritys määrittelee töiden ajankohdat ja kestot.

Työn suunnittelun kannalta keskeistä on töiden suunnittelu työlistoille, jonka avulla määritetään kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan kyseisten töiden tekemiseen. Työlistojen suunnittelua seuraa työvuorosuunnittelu, jossa määritetään kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan eri vuorokaudenaikoina eri työvuoroissa. Työn suunnittelun viimeisessä vaiheessa työtehtävälistat jaetaan työntekijöille, jonka mukaan työntekijä suorittavat tarvittavat toimenpiteet – suomeksi sanottuna työntekijä käy tekemässä ne hoitotyötehtävät, joita työlistalle on merkitty.

Työn toteutuksesta kirjataan ylös aloitus- ja lopeutusajat, sekä muut hoivatyössä oleelliset tiedot asiakaskäynnistä. Työn toteutuksen tarkat ajat ovat tärkeitä niin taloushallinnon kuin laadunvalvonnan kannalta, mutta niillä on myös hoitoturvallisuutteen liittyvä ulottuvuus. Tarkoista työn toteutuksen ajankohdista voidaan myöhemmin tarkistaa tietoja.

Työntekijän kirjaamien tietojen perusteella työnjohdon tulee seurata töiden toteutumista ja niiden kautta välittyviä tietoja muutoksista esim. palveluhoitosuunnitelmaan unohtamatta valvonnan tärkeyttä taloushallinnon kannalta.

Työn organisoinnissa on hyvä käyttää apuna informaatioteknologian (tietokoneiden, tietojärjestelmien, mobiililaitteiden) mukanaan tuomia hyötyjä työn kirjaamisessa, toistuvissa rutiininomaisissa tehtävissä sekä tietojen hallinnassa ja viestinnässä.