Positiivinen tietojärjestelmäuudistus

Keski-Suomen kirjastot uudistivat syksyllä sähköisiä palveluitaan. Ymmärtääkseni tästä syystä kirjastot Keski-Suomen alueella olivat kiinni noin kuukauden päivät, myös meillä Muuramessa. Ehdin jo tuskailemaan, että mikä on se uudistus, joka pistää minkään yksikön kiinni kuukaudeksi. Osoittautui että hyvä uudistus!

Uusi, modernin näköinen ja helpolla käyttöliittymällä varustettu sähköinen palvelu löytyy nykyseltään osoitteesta www.keskikirjastot.fi. En ala sen kummemmin erittelemään kaikkia loistavia toimintoja, käykää itse kokeilemassa. Sen verran sanon, että henkilökohtainen, sähköinen ”hylly”, johon voin laittaa kirjoja odottamaan lukemista on toiminto, jota olen odottanut jo kauan.

Kerrassaan mainio osoitus siitä, että kehitys kehittyy ja joskus jopa positiiviseen suuntaan. Tällaisia kehittämishankkeita toivoisin näkeväni julkisella sektorilla enemmänkin.

Ja reunahuomautukseksi sanottakoon, että Controla Oy:llä ei ollut mitään tekemistä tämän asian kanssa. Toivon, että olisi ollut. Joka tapauksessa tietojärjestelmätoimittajana sekä lukevana kansalaisena haluan nostaa virtuaalista hattuani ja sanoa ”Kiitos!” kaikille ko. projektiin osallistuneille. Loistavaa duunia!

Ovatko Sinun kuvasi tallessa?

Näin syksyn korvilla on mukava loikoilla sohvalla ja selata kesällä otettuja valokuvia. Räpsyjä tuleekin otettua reilusti enemmän kuin kinofilmiaikoina, koska digikuvista ei tarvitse maksaa kuin vasta siinä vaiheessa, jos haluaa ikuistaa onnistuneita otoksia paperiversioksi. Digikuvia ja -videoita ilmestyy helposti gigatavutolkulla lisää joka vuosi.

Nämä, ja lukemattomat muut tiedostot ovat ykkösinä ja nollina tietokoneesi kovalevyllä (tai nykyään SSD-levyllä tai täppärin flash-muistissa). Tiedostot kannattaa varmuuskopioida siltä varalta että varas, virus, käyttöjärjestelmän vika tai mekaaninen levyn rikkoutuminen aiheuttaa tiedostojen häviämisen. Kallisarvoiset tiedot ja muistot ovat turhan usein ns. ”yhden kortin varassa”.

Suuremmilla yrityksillä tämä asia on usein kunnossa, mutta entä pienyrittäjät ja työntekijöiden omat tietokoneet? Viime vuonna jouduin pelastamaan kolmen tietokoneen sisällöt, jotka eivät olleet missään muualla tallessa. Kahdessa tapauksessa pelastusoperaatio onnistui, mutta kolmannen kohdalla valitettavasti vuosikausien valokuvat, word-asiakirjat ynnä muut olivat mennyttä.

1. Milloin kannattaa kopioida?

Tallenna ajoissa, tallenna usein. Jopa kerran viikossa varmuuskopiointi ei ole liioteltua. Kerran kuukaudessa on ehdoton minimi, jota harvemmin varmuuskopiointia ei missään nimessä suositella. Liian usein varmuuskopiointia ei voi tehdä.

2. Mitä kannattaa kopioida?

Kopioi kaikki henkilökohtaiset tiedostot, ainakin excel-taulukot, tekstinkäsittelytiedostot ja videot sekä valokuvat. Pyri pitämään tärkeät tiedostot suunnilleen yhden hakemiston (kansion) alla sijoitettuna omiin alihakemistoihinsa (alikansioihin), jolloin varmuuskopio onnistuu käsinkin.

3. Minne tiedostot voi varmuuskopioida?

Vaihtoehtoja on monia. On muistitikkuja ja ulkoisia kovalevyjä, jotka liitetään USB-liittimellä tietokoneeseen. Pilvipalveluissa on usein paljon ilmaista tilaa käytettävissä. Joskus kotona on joku vanha pöytä-pc:kin, jonka levyn kulmalta saattaa löytyä tilaa (esim. tablet- ja puhelinkäyttäjille erityisesti).

USB-laitteet ovat käteviä ja tietoja ei joudu lataamaan Internetin ylitse, mikä nopeuttaa varmuuskopiointia. Muista viedä vielä ko. varmuuskopiolaite fyysisesti johonkin toiseen sijaintiin, sillä tulipalo ei säästä ulkoisiakaan laitteita. Huono puoli systeemissä on se, että mikäli varmuusväline ei ole jatkuvasti tietokoneessa kiinni, niin voi olla että varmuuskopiointi unohtuu aika ajoin.

Pilvipalvelut ovat toinen varteenotettava vaihtoehto, mikäli tiedostot eivät sisällä luottamuksellista tietoa. Muista, että pilvipalvelut ovat aina jonkun kolmannen osapuolen hallussa, ja aina ei voi olla varma mitä tiedoillasi tehdään. Mikäli olet epävarma, lue palvelun käyttöehdot huolellisesti. Pilvipalveluiden hyvä puoli on siinä, että esimerkiksi puhelimet synkronoivat tietonsa lähes automaattisesti, eikä varmuuskopioinnista tarvitse huolehtia käsin.

Kaupasta löytyy myös laitteita, joiden mukana tulee varmuuskopio-ohjelmisto, joka ajastaa kopioinnin tapahtumaan säännöllisesti.

Tässä näin lyhyesti varmuuskopioinnin kapea oppimäärä. Tulehan pyörähtämään Controlalla kahvilla, mikäli löytyy kysyttävää!

Kategoriat: ICT

Tietojärjestelmän hankinta on tärkeä askel

Yrityksellä X (nimi muutettu) on krooninen tietojärjestelmätarve. He haluavat tehostaa omaa toimintaansa siten, että töissä asiakkaille tehdyt tunnit muistetaan ja voidaan laskuttaa. Olisi myös hyvä, että tehdyistä tunneista saisi selville, mitä työtä on tehty.

Yrityksen toimitusjohtaja alkaa hakea Internetistä tietoa olemassaolevista järjestelmistä. Google antaa parhaana tuloksena tietojärjestelmän Y, joka nettisivujen perusteella soveltuisi ihan mukavasti yrityksen X toimialalle.

Toimitusjohtaja pyytää tarjouksen tietojärjestelmästä Y sekä tietojärjestelmästä X, jotka löysi netistä. Tietojärjestelmän X myyjän palvelu oli erinomaista, josta syystä toimitusjohtaja päättää tilata hieman kalliimman tietojärjestelmän X, olihan myyjä aivan eri tasolla kuin tietojärjestelmän Y henkilö.

Muutaman päivän kuluttua järjestelmä on asennettu ja koekäyttö voi alkaa. Ennen asennusta jouduttiin ostamaan varmuuden vuoksi neljä uutta tietokonetta, jotta uusi järjestelmä toimisi tehokkaasti.

Käyttöönottopäivänä työnjohtaja tulee kysymään, millä tavalla työntekijöiden tulisi kirjata työnsä, mistä saadaan asiakasrekisteri ja kuka syöttäisi tuoterekisterin uuteen järjestelmään? Kaikki rekisterit kun ovat tyhjiä ja  tietoja ei löydy. Toimitusjohtajalla on tällä viikolla todella kiire, joten tietojen syöttämisen organisointi on jätettävä ensi viikkoon. Toimintaa jatketaan sillä aikaa vanhalla mallilla.

Usein yritysten toimintaa ohjaavan järjestelmän hankinta kulkee juuri tätä polkua. Keksitkö miten tätä hankintaprosessia voisi parantaa? Vihjeenä jokaisessa kappaleessa on ainakin yksi asia!

Innovaatioprosessin kokeilua käytännössä

Hoivavisio -hankkeeseen liittyen tapasin viime vuoden puolella Jyväskylän yliopistossa vierailleen tutkijakoulutettavan Jing Tangin (Tokyo Institute of Technology). Jing Tang sovelsi Demo-menetelmää mallintaessaan Controlan toiminnan prosesseja. Kun tutkailimme valmiita kaavioita, Jing Tang kysyi: ”Eikö teillä ole ollenkaan innovaatioprosessia?”. Hyvä kysymys, ja totesin, että ei ainakaan tiedostettua saati sitten dokumentoitua sellaista.

Tämä johti Controlan sisäiseen keskusteluun, jossa määrittelimme karkealla tasolla Controlan innovaatioprosesseja. Yksi näistä innovaatioprosessin haaroista on malli siitä, mitä tehdään ideoille, joita emme itse voi toteuttaa resurssien puutteessa tai siksi, että idean toteuttaminen veisi yritystä suuntaan, johon ei haluta mennä.

Esimerkki tällaisista ideoista on Vika.fi. Www-sivustoon pohjautuvan Vika.fi -palvelun tarkoituksena on tarjota helppo tapa ilmoittaa vioista ja toisaalta tehdä vianmääritystä crowd sourcing -periaatteella oli sitten kyseessä internetyhteys, matkapuhelinverkko, sähkökatkos tms.. Vika.fi -ideaa vietiin käytännössä eteenpäin 2009-2010 Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuvan projektiryhmä Corvuksen kanssa. Controlan fokuksen tarkentuessa omaan ohjelmistotuotantoon, hyvä idea on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle.

Jyväskylän Protomon Mikko Ahosen ja Marko Niemen kanssa on pitkään jo keskusteltu siitä, miten toimivien yritysten ja Protomolla olevien tiimien ja alkavien yritysten yhteistyötä voisi lisätä. Viime maanantaina toteuttiin kokeilu, jossa esittelin Vika.fi -idean protomolaisille. Ajatuksena oli ja on, että jos joku protomolaisista kiinnostuu Vika.fi -idean eteenpäin viemisestä, niin kyseisen tahon kanssa voitaisiin keskustella siitä miten jatkokehitys käytännössä tehtäisiin.

Tästä päästiin mielenkiintoiseen aiheiseen; minkälaisia yhteistoimintamalleja tällaisessa tapauksessa on? Maanantaina alkanut keskustelu jatkuu yhä.

Kategoriat: ICT

Salasanat vaihtoon 2012!

Uusi vuosi on avattu työelämässä, ja nyt on erittäin hyvä hetki uudistaa myös salasanoja!

Miksi?

Vanhan salasanan vaihtaminen tuoreeseen estää väärinkäytöksiä tehokkaasti. Ehkä käytät salasanaa, jonka rakenne jo pitkään on ollut sama, tai käytät samaa salasanaa useassa verkkopalvelussa. Mitä suuremmassa verkkoyhteisössä (esimerkiksi keskustelufoorumi) käyttäjätunnuksesi on, sitä suurempi mahdollisuus on että joudut jossain vaiheessa tietomurron kohteeksi. Hyvä salasana ei auta silloin, jos itse webbipalvelu on murrettu auki ja salasanat on varastettu itse palvelimelta. Tällöin salasanan vaihto tekee varastetun tiedon käyttökelvottomaksi.

Miten?

Älä käytä samaa salasanaa useissa palveluissa. Luo salasana monipuolisesti, eli ota pohjaksi esimerkiksi joku suomenkielinen sana ja muunna sitä isoilla ja pienillä kirjaimilla sekä erikoismerkeillä. Englanninkieliset sanat salasanan pohjana ovat vaarallisia, koska kielenä se on kaikkialla käytössä, ja hakkerit ovat luoneet valtavia salasanalistoja, jotka pohjautuvat yleisimpiin maapallolla käytettyihin kieliin. Suomenkielinen sana on siis jo itsessään vahva suoja, mutta se yksinään ei riitä.

En minä kuitenkaan muistaisi niin monia salasanoja…

Salasanojen tallentamiseen on useita työkaluja, sekä kännykkään että tietokoneelle. Periaate näissä on kutakuinkin sama: kaikki käyttäjätunnukset kootaan omalle kännykälle tai läppäriin yhden (riittävän vahvan!) salasanan taakse. Kaikki tallennetut salasanat ja tunnukset salakirjoitetaan, ja kryptauksen saa auki ainoastaan syöttämällä oikea pääsalasana. Kannattaa tietenkin muistaa, että pääsalasanaa ei sovi unohtaa… sillä näiden salasanakassakaappien avaaminen on todella vaikeaa.

Tee salasanojen tallennustiedostosta aina varmuuskopio!

Applen tietokoneet ja muut Applen tuotteet: Password safe

PC-koneet, pöytäkoneet, kannettavat, Windows, Linux: KeePass password safe

iPhone: Mobile password safe

Nokian puhelimet: Wallet

Android-puhelimet ja -laitteet: Android-passwordsafe

Tässä muutamia vaihtoehtoja eri laitteille. Lisää löytyy syöttämällä Googleen esimerkiksi hakusanat ”apple password safe”.

Miten Internetiä tulisi käyttää?

Internet on huima paikka, ja siellä on vaikka mitä mielenkiintoista. Ja tietenkin vähemmän mielenkiintoista. Kun käyttäjien määrä on räjähtänyt viime vuosina käsiin, varsinaiset käyttöohjeet ovat aika vähissä. Internet onkin 2000-luvun villi länsi, kaikkine lieveilmiöineen.

Eniten normaalia netin käyttöä ”häiritsevät” ihmiset, jotka eivät ymmärrä häiritsevänsä. Tuttavat, työtoverit ja sukulaiset, jotka täyttävät sosiaalisen median palvelut omalla sisällöllä ja päivitystiedoilla. Apinafiltteri näissä ei toimi automaattisesti, joten lukija parka joutuu tulkkaamaan jokaisen uutisen omalta kohdaltaan; onko tämä nyt sellainen tieto, jonka minä haluan tietää juuri tällä hetkellä? Kukapa ei olisi selannut läpi lukemattomia statuspäivityksiä Facebookissa, tai kahlannut läpi sekundääristen argumenttien viidakkoa oman yrityksen tietovirrassa. Tietoa on ihan hirvittävästi, se vain pitäisi kanavoida oikein!

Sosiaalinen media on kuin sähköposti, tai jos analogiaa halutaan hakea kauempaa, kuin maailman vanhin urheilulaji: ei se väline, vaan se, kuinka sitä käytetään. Muutamalla helpolla niksillä kaikkien elämä muuttuu siedettävämmäksi. Kaikki yleistykset ovat huonoja, niin myös nämä, mutta kirjoitan ne tähän alle silti. Olkoon tämä eräänlainen koodi tai rituaali, joka on käytävä läpi ennenkuin painat OK- tai ENTER-nappia.

1) Lue teksti kertaalleen läpi ennen lähetystä. Kirjoitusvirheiden korjaaminen on aina plussaa. Toisaalta jos kirjoitusvirheitä jää mutta asia on kohdallaan, älä stressaa. Asiasisältö on tärkein.

2) Kysy itseltäsi: kuka tästä tiedosta hyötyy? Jos vastaus on vain sinä itse, siirry kohtaan kolme.

3) Kysy itseltäsi: kenen on tarpeellista nähdä tämä tieto? Jos vastaus on jälleen sinä itse, on jo korkea aika harkita koko viestin poistamista.

4) Onko joku ottanut jo samalla tavoin kantaa samaan asiaan? Jos ensilumi on satanut, kannattaako siitä kirjoittaa oma postaus, vai kannattaisiko vain ”tykätä” parhaan ystävän/sukulaisen/kollegan vastaavasta viestistä, ja lähteä jo pyörimään sinne hankeen?

5) Lähetänkö viestin oikeaan paikkaan? Jos viesti/status/mielipide koskee työelämää, enhän lähetä tietoa kaikille ystävilleni. Ja päinvastoin; jos olen ajatellut aloittaa uuden dieetin, enhän häiritse sillä tiedolla sähköisiä työkavereitani?

Internet ja sosiaalinen media ovat todella hyviä työkaluja. On vain meistä kiinni, kuinka välinettä heilutamme.

Kategoriat: ICT

Hajatelma Hoivavisiosta

Controla on mukana Hoivavisio-hankkeessa osatoteuttajana. Konkreettiset toimenpiteet ovat alkaneet syksyn tullessa kunnon ryminällä. Tutkija Toni Ruohosen kanssa kierrettiin tekemässä ensimmäinen tiedonkeruuvaihe haastattelemalla hankeen toimijoita. Asiasta tarkemmin Hoivavision sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Hyvinvointialalla on paljon jo toimivia käytäntöjä ja huippuosaamista. Selkein kehityskohde on erilaiset toimintaa tukevat tietojärjestelmät. Muilla toimialoilla tietojärjestelmien tuotekehitys on jatkanut ainakin näennäisen määrätietoista parannusta, mutta hoiva-ala on jäänyt unholaan. Me tietojärjestelmätoimittajat olemme tässä suhteessa epäonnistuneet, tai meillä on runsaasti parantamisen varaa. Viimeistään nyt on lähdettävä rohkeasti kentälle kuuntelemaan asiakasta.

Haasteet hoiva-alalla yleisesti sekä tietojärjestelmien suhteen ovat ”pientä ihmistä suurempia”, niin kuin usein kuulee sanottavan. Täytyy kuitenkin muistaa myös seuraava viisaus: ”Jos se olisi helppoa, niin kaikki sitä tekisivät”.

Tarvitaanko ihmistä enää mihinkään?

Nykyaikana tietokoneet ovat hyvin näppäriä. Niillä voi hoitaa tilauksia, ostaa ja myydä tavaraa, hallita aikaansa ja viestiä kollegoiden, ystävien ja sukulaisten kanssa. Kokemukset voi jakaa valokuvien, kirjoitusten tai nykyään myös videoiden muodossa, kuten jääkiekon MM-kisojen jälkeen oli helppo huomata. Youtube täyttyi juhlakansan lähettämistä videoleikkeistä.

Myös yritysten toiminnassa tietokoneet ja -ohjelmistot ovat tärkeässä osassa. Suuressa osassa yrityksiä päivittäistä toimintaa ohjataan vahvalla tietokonejärjestelmällä, joka on pitkälle automatisoitu. Tilausten ja työmääräysten ohjautuminen ja ajankohdat määräytyvät sen mukaan, mikä on tilattujen palveluiden / tuotteiden kulloinenkin saatavuus ja riittävätkö resurssit. Taustalla on monipuolista laskentaa. Jälkikäteen on helppo kerätä tallennettua materiaalia, ja louhia vanhoista historiatiedoista hippuja, joilla toimintaa voidaan seurata ja ohjata.

Mihin meitä ihmisiä enää tarvitaan, kun toiminta on jo niin automaattista? Eikö olisi helpompaa ja tehokkaampaa, että yksi operaattori katselee hieman päältä, kun koneet hoitavat homman kotiin?

Todellisuus on kuitenkin hieman erilainen, eikä näin lohduton kuin tässä edellä on maalailtu. Koneet ja ohjelmistot ovat kyllä hyviä suuria massoja käsitellessä, ja rutiininomaisia toimenpiteitä tehdessä. Silti ne eivät vielä pysty matkimaan ihmisen päätöksentekoa, järkeilyä ja tunteita. Esimerkiksi vasta viime vuosina on ilmestynyt kahdella jalalla käveleviä robotteja, ja edellämainittu puuha käy kuitenkin ihmiseltä ilman sen kummempaa kompurointia. Usein poikkeustilanteiden hallinta on tietokonelogiikalle ylivoimaista; joko poikkeussääntöjä ei pystytä määrittämään etukäteen, tai poikkeustilanteessa laskettavien vaihtoehtojen määrä lähenee ääretöntä, jolloin laskentakapasiteetti loppuu auttamatta kesken. Siinä missä tietokone jumiutuu laskemaan tuntikausiksi, ihminen ”superaivoineen” ratkaisee ongelman parhaimmillaan sekunneissa.

Työnjako asioiden organisoinnissa ja tekemisessä on silloin tehokkaimmillaan, kun tietokone ja ohjelmistot hoitavat toistuvat rutiinit (arviolta esim. 80-90% tapahtumista), ja ihminen puuttuu jäljellejääviin, poikkeuksellisiin ja harkintaa vaativiin tapauksiin. Työmäärä ei välttämättä havaittavasti vähene, mutta ihmisen asioihin käyttämä aika ohjautuu sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.

Tietokoneet on tarkoitettu apuvälineeksi, ja oikein käytettynä ne tarjoavat tehokkaan työkalun jokapäiväiseen toimintaan. Yksin niistä ei ole mihinkään, mutta yhdistettynä järkeviin prosesseihin ja ihmisten toimintaan, saadaan aikaan hyvin hallittava kokonaisuus.

Kategoriat: ICT

Työn organisointia asiantuntijapalveluissa ja ohjelmistotuotannossa

Controlan käytössä on ollut jo tovin aikaa Redmine-niminen projektinhallintaohjelmisto. Alunperin Redmine otettiin käyttöön puhtaasti ohjelmistotuotantoa tukemaan, koska Redmine sisältää varsin mainion versionhallintayhteenliittymän. Versionhallinnan ja Issue tracker -toimintojen avulla ohjelmistokehitys pysyy näpeissä kohtuullisen näppärästi.

Redmine tosin on näyttänyt kyntensä muussakin toiminnassa. Redminen projekteille saa aktivoitua ”issue”- eli työmääräin toiminnallisuuksien lisäksi mm. wikin, foorumin, tiedosto- ja dokumenttipankin, joiden avulla projektiin liittyvä _kaikki_ materiaali voidaan sisällyttää yhteen paikkaan. Näitä toimintoja käyttämällä yrityksen hiljainen tieto saadaan hyödynnettyä paremmin. Käyttäjäryhmien avulla toimintaan saa mukaan myös yrityskumppanit ja muut sidosryhmät.

Loistava ominaisuus on myös Redminen ”watch” -toiminto, jolla käyttäjä saa ilmoituksen muiden käyttäjien tekemistä muutoksista työmääräimiin, foorumiviesteihin, wikisivuihin jne.. Redminen käyttö onkin muuttanut Controlan sisäistä viestintäkultuuria huomattavasti tehokkaammaksi, koska oikea tieto (ja muutokset tiedoista) välittyy oikeille ihmisille.

Redminessä on selkeä käyttöliittymä, mutta mitään silmäkarkkia se ei tarjoa. Uskaltaisin silti tällä kokemuksella sanoa, että tämä avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmisto on varsin aliarvostettu. Jos työn organisoinnin työkalu asiantuntijapalvelubisnekseen tai ohjelmistotuotanoon on hakusessa niin kehoitan kokeilemaan.

Perusperiaate työn organisoinnissa kuitenkin on täsmälleen sama kuin muillakin toimialoilla. Työn tunnistaminen, työn jakaminen, työn toteutus, toteutuksen seuraaminen ja jatkotoimenpiteet.

Olisipa mielenkiintoista tietää, millä kaikilla toimialoilla Redmineä on hyödynnetty…

www.redmine.org

Vika.fi

Vika.fi palvelu on Controlan tilaaman opiskelijaprojekin tuloksena syntynyt www-pohjainen vian ilmoitus ja kommentointipalvelu. Yhteistyössä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa toteutettu palvelu antaa käyttäjille mahdollisuuden ilmoittaa esim. tietoliikenne- ja sähkönjakeluhäiriöitä karttasovelluksen avulla. Palvelun tarkoituksena on tarjota riippumaton vika-palvelu erilaisiin nykypäivän vikantilanteisiin ja vianmäärityksiin.

Palvelun perustoiminnallisuus on vian syöttäminen, johon merkitään vian otsikko, kuvaus, kategoria, vian ilmenemispaikka sekä mahdollisuuksien mukaan kuva viasta. Syötetty vika näkyy kartalla kategorian mukaan, ja muut käyttäjät pääsevät kommentoimaan ko. vikaa. Palvelun mahdolliset käyttökohteet ovat esimerkiksi 3G-yhteyksien katvealueiden selvittäminen, internetyhteyksiin liittyvät vikatilanteet jne., mutta lopullinen käyttötarkoitus määräytyy käyttäjien tarpeiden mukaan.

Vika.fi on osa suurempaa keskustelua, joka liittyy www-pohjaisiin ”merkitse jotain kartalle” -mikroblogeihin. HILA Open -yrityksen Antti Poikolan termi näille palveluille on ”sijaintipohjainen mikroblogi”, joka mielestäni hyvin kuvaa myös Vika.fi -palvelua. Jatkokehityskohteina lähitulevaisuudessa on vastaavanlaisten palveluiden toteuttaminen avoimeen lähdekoodiin perustuen siten, että kuka tahansa voisi perustaa Vika.fi -tyyppisen ”sijaintipohjaisen mikroblogin” oman mielenkiintonsa kohteen ympärille. Toinen kehityskohde on mobiilisovelluksen toteutus siten, että käyttäjä voisi halutessaan tehdä mikroblogimerkintöjä matkapuhelimen avulla Vika.fi -tyyppisiin palveluihin.

Sijaintipohjaisiin mikroblogeihin kuuluvia tai rinnastettavia palveluita on jo paljon, ja kehitystrendi on kasvava. Tarpeita merkitä erilaisia asioita kartalle on monia. Ohessa muutama palvelu:

- Löytötavarat (Finderbase)
- Huomiot pyöräilyolosuhteista (Fillarikanava)
- Alueelliset poikkeustilat ja vikaraportit (Vika.fi)
- Hyvät pyöräreiti (Logican tekemä palvelu http://pyoraily-projekti.blogspot.com/ )
- Yleiset ympäristön ongelmat, kuten graffiti, rikkoutunut katulamppu jne. (FixMyStreet)
- Väärin pysäköidyt autot (http://www.mybikelane.com/)
- Kaupunkisuunnittelun tueksi ihmisten kokemuksellista tietoa, tyyliin tämä puisto on pelottava pimeällä (http://pehmo.tkk.fi/soft/main)
[Lähde: Antti Poikola, Hila Open]

Kategoriat: ICT