|
Allekirjoittanut on poistunut Controlan operatiivisesta tiimistä 31.1.2018.
Tästä muutoksesta huolimatta Controlan palvelut jatkavat normaalisti. Olemassa olevien palveluiden tuottamista ja kehittämistä jatketaan mm. lisäämällä yhteistyötä avainkumppaniemme kanssa. Muun kehitystiimin, nykyisen hallituksen ja omistajiston kokoonpano säilyy ennallaan. Päätöksessä luopua toimitusjohtajan tehtävistä on kourallinen itsensä haastamista, ripaus hetkessä elämistä, hyppysillinen tilaisuuteen ja mahdollisuuteen tarttumista sekä aimo annos pitkällistä pohdintaa. Mitään dramatiikkaa muutoksessa ei kuitenkaan ole. Jatkan edelleen Controlan omistajistossa ja hallituksessa, joskin nyt hivenen enemmän taustalta vaikuttaen. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneista vuosista. Iso ja nöyrä kiitos myös kaikille näinä vuosina Controlan timanttiseen tiimiin kuuluneille henkilöille - teidän kanssa on ollut ilo ja kunnia työskennellä digitalisaation edistämisen parissa. Menestystä! Terveisin, Antti Heikinmäki  Mihin sitä ollaan menossa? IT-ala jatkaa laajenemistaan. Jos sanoo olevansa IT-alalta, niin se ei vielä kerro mitään. Ei myöskään se, jos sanoo, että tehdään ohjelmistotuotantoa. Tai pilvipalveluita. IT-termin sateenvarjon alle mahtuu jos jonkinlaista toimijaa pelifirmoista sulautettuhin järjestelmiin. Informaatioteknologia on integroitunut kaikille yhteiskunnan osa-alueille peruuttamattomasti. Alan laajeneminen ei ole ongelmatonta. Tällä hetkellä yksi suurimmista pullonkauloista on rekrytointi. Tekijöitä ei tahdo löytyä isoon pelifirmaan saati sitten pieneen ohjelmistotaloon. Oltiin taannoin rekrytointimessuilla etsimässä mahdollisesti yhtä koodaajaa. Viereisellä osastolla rekrytoitiin tahdilla 20 koodaajaa kuukaudessa. Vuosi sitten Keski-Suomen alueella kuiskuteltiin olevan auki n. 300 alan työpaikkaa. Tänä vuonna kuulemma tuplat. Ja kaikkihan haluavat isoon pelifirmaan, kuka sitä nyt erppejä koodaisi? Toiminnanohjausjärjestelmät kun eivät ole kovin seksikkäitä, vaikka ollaan lähellä asiakasta ja paikkaa liiketoiminnassa jossa arvo syntyy. Ja sitten vielä kun muistetaan, että rekrytointi ei ole vain työpaikkailmoituksen laittamista työvoimatoimiston sivuille vaan paljon muutakin. Näistä asioista on pienen ohjelmistoyrityksen rekrytointiongelmat tehty.  Mutta mutta. Yritysrakenne muuttuu. Suuntaus on pieniin päin. Viimeisten vuosien aikana työpaikat ovat pääsääntöisesti syntyneet pk-sektorille (PK-Barometri, 2/2017, sivu 9, Suomen Yrittäjät). Mielestäni tämänsuuntainen kehitys on tervetullutta. Se tekee tuotantomallista hajautetumpaa. Nokia-aikakaudella nähtiin, mitkä riskit kansallisesti on siinä, että kaikki munat on samassa korissa. On hyvä, että IT-sektori pirstailoituu, jolloin liiketaloudelliset riskit automaattisesti hajaantuvat.
Iso G eli globalisaatio. Vielä hetki sitten oli puhetta IT-alan työpaikkojen siirtymisestä Kaukoitään. Globalisaatiotuulet kuitenkin kääntyilevät sitä mukaan kun elintaso nousee maailmalla. Ei intialaisen koodaajan taksa kalpene enää suomalaisen koodajan tuloille. Ja sama tulee käymään kaikille niille talouksille, joiden kilpailuvalttina on hinta, joita tällä hetkellä löytyy esimerkiksi Itä-Euroopasta. Elintason noustessa hinta nousee ja kilpailukyky katoaa. Silloin hinnan rinnalle ja ohi kriteerinä nousee laatu. Silloin pärjäävät ne, joilla on osaamista. Reunahuomautuksena työpaikkojen katoamiseen syystä digitalisaatio-robotisaatio-tekoälyllistäminen. Teknologiset murrokset ovat aina tuhonneet työpaikkoja ja samalla luoneet kymmenkertaisesti enemmän uusia ammatteja ja toimialoja. Teollistuvassa Britanniassa kuohui kun höyrykoneet veivät työn käsityöläisiltä tekstiiliteollisuudessa. Hävisivätkö kaikki tekstiilialan työpaikat. No ei. Läheisempi esimerkki sähköisestä taloushallinnosta. Tietojärjestelmien povattiin lopettavan kirjanpitäjien ammattikunnan. Miten kävi? Kaiken sortin kontrollereita, talouspäälliköitä ja talousalan asiantuntijoita on tornitalot pullollaan ja lisää on luvassa. Työtä kyllä löytyy mutta se ei ole täsmälleen sitä samaa työtä jota olet tehnyt viimeiset 10 vuotta. Nyt tarinassa seuraa yllätyskäänne. IT-alalle tarvitaan lisää humanisteja! Humanisteja tarvitaan kun insinööriltä loppuu keinot. Silloin kun ei ole olemassa sanoja ja termejä, jotka kuvaavat tekeillä olevaa työtä. Kun ei osata kuvailla todellisuutta. Kun tarvitaan jotain kaunista. Kun on luotava merkityksiä. Kun on ymmärrettävä oikeudenmukaisuutta. Markkinatalous ei ole kaikissa tapauksissa paras menetelmä, kun arvioidaan toimintaa moraalisin mittarein. Voidaan toki luottaa, että hyvinvoivan yhteiskunnan kannalta tärkeä sääntely ohjaa IT-alan yrityksiä muiden mukana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää toimintamallia. Valitettavasti IT-alaa koskeva sääntely on aina auttamattomasti myöhässä teknologian kehittyessä päätä huimaavalla nopeudella. Tästä esimerkkeinä vaikka EU:n tietosuojasäädös GDPR tai valmisteilla oleva tiedustelulaki. Itse toivoisin, että yrityksissä olisi malttia tehdä aikaa ja tarkastelua kestäviä päätöksiä vaikka se vähän maksaisikin. Numeroina Controlan vuosikymmen on sisältänyt yli 130 asiakkuutta, yli 40 webbisivustoprojektia, yli 100 järjestelmätoimitusta, nykyisin yli 1500 päivittäistä järjestelmäkäyttäjää, puolisen tusinaa tuotekehityshanketta sisältäen yli 10000 työtuntia, yli miljoona euroa liikevaihtoa. Järjestelmät ovat olleet toiminnassa yli 87600 tuntia, käyttötason ollessa 99,93%. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet osana tätä tarinaa.  Oman työn tavoite on saada ihmiset juttelemaan keskenään tärkeistä asioista arvostavasti ja rakentavasti. Tällaista juttelua oli paljon Controla Oy:n Antin kanssa kun jaoimme yhteiset työtilat yrittäjäyhteisö Crazy Townissa vuosina 2008 - 2009.
Minä ja yhtiökumppani Tapio Kymäläinen olimme tuolloin nuoria ja tuoreita yrittäjiä. Samassa tilanteessa oli Antti. Meidän toimistohuoneiden välissä oli yksi ovi, joka pidettiin lähes aina auki. Arjen työn lomassa syntyi spontaania keskustelua ja ideointia. Välillä se oli hurttia huumoria ja välillä kokemuksia nuoren yrittäjän arjesta. Antin kanssa rakentui luontevasti keskinäinen jakamisen ja puhumisen kulttuuri. Keskustelujen kautta autettiin toinen toisiamme. Muistan että Antilla oli jo tuolloin mainio tapa jäsentää keskusteluista visuaalinen ja ymmärrettävä lopputulos. Jutteluiden kautta itselle kirkastui ennen kaikkea vertaistuen ja keskustelun merkitys työssä. Tätä kulttuuria vien eteenpäin nykyisessä työssäni työyhteisöjen kehittäjänä. Kiitos Antti hienoista vertaistuen hetkistä ja paljon onnea Controla Oy kymmenvuotisesta taipaleesta! Matti Hirvanen, Humap Consultation Oy Humap Consultation Oy Olemme ihmislähtöisen strategiatyön asiantuntioita. Autamme ihmisiä uudistamaan johtamisen, yhteistyön ja strategiatyön tapoja. Sovellamme kehittämisessä uusia digitaalisen työn muotoja. http://www.humap.com/  Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua yhtä jos toista. Vuosikymmenen aikana tapahtuneiden kaikkein merkittävimpien muutosten nimeäminen on hankalaa, saati sitten niiden laittaminen jonkinlaiseen järjestykseen esimerkiksi vaikuttavuuden mukaan. Siitä viis, yritän silti. Seuraavassa viisi omaa poimintaani Controlan historian ajalta.
Osaamisen muuttuminen. Viime vuosikymmenen puolella kuuli puhetta siitä, että lähitulevaisuudessa syntyy kokonaan uusia ammatteja ja ammattikuntia. Vaikka jollain tasolla sitä saattoi aavistaa, niin syvällinen ymmärtäminen tästä ei silloin auennut. Aukeaa kyllä nyt. Koodaajan ja projektipäällikön lisäksi on jos jonkinlaisia tehtävänimikkeitä. Ja esimerkiksi sosiaalisen median synnyttämät tehtävät ovat lähestulkoon kaikki sellaisia, joita ei aiemmin ollut olemassakaan. Elinikäinen oppiminen ei ole vaihtoehto vaan nykyaikaa ja arkipäivää. Josta aasinsiltaa köpötellen sosiaaliseen mediaan. Omat ensimmäiset kokemukset internetistä ja sen laajuudesta konkretisoituivat IRC-keskustelukanavien kautta, joita itse pidän sosiaalisten medioiden alkusoittona. Elettiin 90-lukua kun isä opasti miten IRC:iin mennään, ja siitä sitten kanavalle #newyork sanomaan notta “Hello.” Kun vastaus tervehdykseen tuli, jotain oli muuttunut. IRC oli osa omaa arkea vielä millenium-juhlien jälkeen muutamia vuosia, mutta sen käyttö omalta osaltani on loppunut. Sen sijaan nippu sosiaalisen median sovelluksia löytyy puhelimesta, joita käytän lähes päivittäin. Sovelluksia, joiden olemassaolosta ei vielä muutama vuosi sitten ollut aavistustakaan. Uskon, että samankaltaisia kokemuksia löytyy monilta. Teknologioiden kehittyminen. Tuntuu siltä, että mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Teknologioita tulee ja menee. Esimerkki Controlan alkutaipaleelta. Tutkittiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä mobiililaitteella. Pohdittiin mahdollisuutta tehdä silloisiin markkinajohtajan puhelimiin soveltuva ohjelmisto, jolloin toteutus olisi tehty Symbianilla. Onneksi näin ei tehty. Nokian romahduksen myötä Symbian-puhelinten osuus putosi marginaaliin. Mutta turbulenssi jatkuu. Vielä hetki sitten Apple ja iOS näytti vahvalta, nyt Android on kovassa kasvussa. Taantuma. Firma perustettu loppuvuodesta 2007, ja 2008 rysähti. Käytännössä me ei olla ns. hyviä päiviä nähtykään. Toki taantuman aikana markkina jaetaan uudestaan, toiset voittaa ja toiset häviää. Ehkä Controlan olemassaolo on takavuosien terminologian mukaan jonkinlainen torjuntavoitto. Vaikka kristallipalloa ei löydy markkinoilta edes Alibabasta, niin kyllä nykyään tilannetietoisuuden kehittäminen on keskeisiä asioita liiketoiminnassa. On tärkeää tietää milloin investoida ja milloin ei. Tietoturva. Tietoturva on internetin eri muotojen ja käyttötapojen lisääntyessä nousemassa aina vaan tärkeämpään asemaan. Lisäksi sen vaikutukset yritystoiminnalle ovat monitahoista. On pidettävä huolta käytettävistä teknologioista, toimintamalleista sekä henkilöstön jatkuvasta kouluttamisesta. Samaa tahtia internetin pahat pojat kehittävät omaa osaamistaan. Kyberuhat ovat nykyään todellisia aina yksilöön suoraan vaikuttavista uhista esim. identiteettivarkauksista yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaviin uhkiin esim. SCADA. Tietoturvaan liittyvänä liiketoiminnallisena haasteena voidaan pitää myös lainsäädäntöä. EU:n tietosuojalainsäädäntö ns. GDPR aiheuttaa ja tulee aiheuttamaan paljon sellaista työtä yrityksiin, joiden kustannusten siirtäminen asiakashintoihin tulee olemaan hankalaa. Nähtäväksi myös jää mikä on lainsäädännön alkuperäisen tarkoituksen ja konkreettisten vaikutusten eroavaisuudet ts. saavutetaanko niitä hyötyjä, joita lähdettiin tavoittelemaan. Eikä tässä vielä kaikki, lisää on luvassa. On tekoälyä, on lohkoketjua. Ja tahti sen kun kiihtyy. On kaiketi syytä kirjailla itselle seuraava muistiinpano: ehkä seuraavaa retrohetkeä ei ole syytä lykätä kymmenen vuoden päähän. Seuraavassa blogissa luvassa tulevaisuuden projisointia, ennustustamista. Antti Heikinmäki, toimitusjohtaja, perustaja & osakas, Controla Oy  Aleksis Kiven päivänä vuonna 2007 kaupparekisteriin kirjautui tieto Controla Oy -nimisen yrityksen perustamisesta. Toimialaksi kirjattiin Atk-laitteisto ja ohjelmistokonsultointi (62020). Yrityksen ensimmäinen pilvipalvelu syntyi pilottiasiakkaalle jo samana vuonna vaikka termi "pilvipalvelu" tuli käyttöön vasta vuosia myöhemmin.
10 vuotta on jo sellainen aika, että vähän uneliaampikin tarkkailija voi havaita isoja kehityspolkuja ns. megatrendejä. Tyypillistä on se, että näiden trendien havaitseminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta arjessa ja päivittäisessä työn teossa, mutta ne tulevat esiin kun pysähdytään hetkeksi ja mietitään mitä sitä on tullut tehtyä. Retroillaan ja fiilistellään. Vieläkin tyypillisempää on se, että kehitystrendien tulevia suuntia on hankala arvata ennalta. Kuten sanottua, ennustaminen on hankalaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Yksi keskeisimmistä trendeistä tottelee nykyään nimeä digitalisaatio. Itse koen vahvasti, että digitalisaatio on osa samaa luonnollista evoluutiota, jonka juuret ovat teollistumisessa, sähköistymisessä ja automatisoinnissa, ja jonka tulevaisuus näyttäisi olevan robotisoinnissa ja tekoälyn hyödyntämisessä eli tekoälyllistämisessä. Toisille digitalisaatio on kirosana. Itse suhtaudun siihen kuten syksyyn sateineen. Minkäs sille mahdat, parempi nauttia siitä niin kauan kuin sitä kestää. Ehkä jopa oppia näkemään siinä jotain hyvääkin, kenties? Käytännössä digitalisaatio on näkynyt muutoksena paperisista sähköisiin työmääräimiin, excelistä tietojärjestelmiin, pöydän ääressä päätteen naputtamisesta liikkuvaan työhön älypuhelinta näppäillen. Tätä työtä - eli digitalisaation edistämistä - olemme Controlassa tehneet nyt vuosikymmenen ajan. Vaikka digitalisaatiosta on puhuttu jo vuosia, ei tämä työ suinkaan ole loppusuoralla vaan tehtävää riittää. Tämä postaus toimikoon juhlavuoden starttauksena ja tämä miniblogisarjan avauksena. Tulevissa osissa lisää trendejä sekä muutamia huomioita yrittäjyyden varrelta, ja ehkäpä jopa jonkinlaista tulevaisuusprojisointia. Jos meno ja meininki vuonna 2017 on tämmöstä kun juhlistetaan Controla 10v ja Suomi 100v, niin miten maailma makaa vuonna 2027 kun Controla on 20v tahi vuonna 2117 kun Suomi täyttää 200v? Ehdotuksia? Antti Heikinmäki, toimitusjohtaja, perustaja & osakas, Controla Oy Controla täyttää ensi tiistaina Aleksis Kiven päivänä 10.10.2017 täydet 10 vuotta! Ensimmäistä vuosikymmentä juhlistetaan vapaamuotoisen hillitysti toimistollamme (Ylistönmäentie 24) tiistai 10.10. klo 10-15. Tervetuloa piipahtamaan kahvikupposelle!
Emme olisi olemassa ilman teitä, arvoisat asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Siksi juhlavuoden kunniaksi mainostamme asiakkaitamme ja asiakkaidemme tuotteita ja palveluita sähköisen markkinoinnin kanavissamme kuten Facebookissa ja LinkedInissä. Jos haluat promota palveluitasi Controlan kanavissa, niin lähetä tiedot minulle sähköpostilla (antti.heikinmaki@controla.fi). Tiedoissa olisi hyvä olla lyhyt sosiaaliseen mediaan soveltuva teksti, kuva sekä linkki tuotteesi/palvelusi nettisivulle. Antti Heikinmäki, Toimitusjohtaja, Controla Oy Digitalisaatio on sana, jolla on varmasti yhtä monta merkitystä kuin on sen ilmoille lausujaakin. Itse ymmärrän digitalisaation varsin yksioikoisesti ja suoraviivaisesti tietojen ja prosessien digitalisointina. Tavalla tai toisella.
Digitalisaatio mielestäni näkyy konkreettisesti siinä, että aiemmin paperimuotoisena olleita tietoja aletaan säilyttää ja hyödyntää sähköisessä muodossa, tai että aiemmin näkymättömät prosessin vaiheet tulevat näkyväksi jos tarkastellaan esimerkiksi tilaukseen liittyvien työvaiheiden edistymistä tuotannossa. Digitalisaatio on informaatioteknologian eli mm. tietokoneiden, tietoverkkojen, internetyhteyksien hyödyntämistä. Kyllä, digitalisaatio ja hyöty samassa lauseessa. Voi olla, että digitalisaation hyötyjen löytäminen edellä mainituista esimerkeistä voi olla hankalaa ensi istumalta. Miksi digitalisaatiosta olisi esimerkiksi konepajalle mitään hyötyä? Seuraavassa kolme esimerkkiä tiiviiden perusteluiden kera. Etäkäyttö. Toiminnanohjausjärjestelmällä käsitellään mm. tilauksia ja niihin liittyviä töitä sekä toimituksia. Perinteisesti tällaiset tietojärjestelmät ovat sijainneet paikallisella palvelimella yrityksen toimipisteessä. Digitalisaation myötä on mahdollista siirtää toiminnanohjausjärjestelmä pilvipohjaiseksi, joka mahdollistaa järjestelmän etäkäytön sekä parantaa järjestelmän vikasietoisuutta ja tiedonvarmentamista. Tiedon jakaminen. Digitalisaation myötä myös ns. toimistosovellukset ovat siirtyneet pilveen. Kaikki tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta voidaan tehdä pilvipalveluissa, joissa materiaali on helposti jaettavissa kaikkien niiden henkilöiden kesken, joiden työhön kyseiset tiedot vaikuttavat. On sitten kyseessä piirustustiedostoista ja suunnittelukuvista tai tarjouslaskentaan liittyvistä dokumenteista, pilvipalvelut helpottavat ja virtaviivaistavat tiedon jakamista. Tilannetietoisuus. Digitalisaation myötä tiedon määrä on lisääntynyt. Tiedon määrän kasvu ei automaattisesti tarkoita informaation tai tietämyksen kasvua. Tietoa pitää osata kerätä, hakea ja jopa vaatia, ja sitä on osattava hyödyntää uusilla tavoilla. Konepajan tuotantotiloihin sijoitetut näytöt, joihin on koottu reaaliaikaista tietoa tuotannon tilanteesta ovat hyvä esimerkki tästä. Lisääntynyt tilannetietoisuus vaikuttaa positiivisesti tuottavuutteen, kannattavuuteen sekä laatuun. Digitalisaatio on osa luonnollista kehityskulkua, joka tapahtuu siksi, että siitä on hyötyä - ei siksi, että “se on tämän ajan trendi”. Monimerkityksellistä digitalisaatio -sanahirviötä ei kannatta pelästyä vaan rohkeasti pohtia mitä se tarkoittaa, ja miten sen tuomia mahdollisuuksia voi konkreettisesti hyödyntää. Konepajoille digitalisaatiolla on paljon annettavaa. Digitalisaation hyödyntämiskeinoja on monia, ja niiden määrä lisääntyy koko ajan. Antti Heikinmäki, Controla Oy Pilvipalveluista on sinulle paljon hyötyä. Ne helpottavat arkea ja vapaa-aikaa, työtä ja harrastamista. Kokeile erilaisia pilvipalveluita, ja ota niitä käyttöön tarpeen mukaan. Se kannattaa. Ja kyllä, tämä on sekä oma että edustamani yrityksen kanta aiheeseen. Pilvipalveluiden käyttäminen ja niistä hyötyjen saaminen ei vaadi niiden teknisen toteutuksen syvällistä ymmärtämistä. Käytämmehän päivittäin teknologiaa, jonka toimintaperiaatetta emme välttämättä ymmärrä, oli kyseessä sitten auto tai älypuhelin. Jos kuitenkin haluat pienen maistiaisen siitä, mitä pilvipalveluiden konepellin alla mahtaa hyrrätä, niin jatka toki lukemista. Ensinnäkin - mikä on pilvipalvelu? Pilvipalvelu on tietokoneohjelma eli sovellus, jota käytetään internetyhteyttä hyödyntämällä johonkin käyttötarkoitukseen esimerkiksi kaverin kanssa viestimiseen (Facebook) tai laskujen maksamiseen (verkkopankit). Ammattikäytössä eli yrityksissä ja yhteisöissä pilvipalveluita käytetään esimerkiksi tietojen tallentamiseen (Google Drive, Dropbox), toiminnanohjaukseen (pilvipohjaiset ERP-järjestelmät) tai sähköiseen taloushallintoon (ProCountor, Talenom). Pilvipalveluista on hyötyä. Tapa, jolla pilvipalvelut on rakennettu mahdollistaa pilvipalveluiden käytön mistä tahansa koska tahansa. Ne ovat usein maksuttomia tai edullisia, ja niiden hinta perustuu usein suoraan niiden käyttämiseen - maksat siis vain käytöstä. Pilvipalvelut toimivat yleensä laitteilla, jotka jo omistat eli tietokoneilla, tablet-laitteilla tai älypuhelimilla. Uusia, vain kyseisen pilvipalvelun käyttämiseen tarvittavia laitteita ei siis tarvitse hankkia. Lisäksi pilvipalvelut pyritään toteuttamaan niin, että niiden käyttäminen on mahdollisimman helppoa ja intuitiivista. Ja koska kyseessä on palvelu, käyttäjän ei tarvitse huolehtia (tai ymmärtää) palvelun tekniseen toteutukseen liittyvistä haasteista. Pilvipalvelu sanana viittaa englanninkieliseen termiin “Cloud computing”, joka suoraan käännettynä tarkoittaa “pilvilaskentaa”. Pilvipalvelu-termin isäksi on ilmoittautunut monta kandidaattia kuten esimerkiksi Compaq:lta, AT&T:lta ja Texasin yliopistosta. Vaikka pilvipalvelu termiin “isyydestä” ollaan montaa mieltä, niin itse termin sisällöstä ollaan ainakin muutaman bitin verran lähempänä yksimielisyyttä. Pilvilaskennalla tarkoitetaan teknologiaa, joka mahdollistaa konesaleissa ylläpidettävien palvelintietokoneiden resurssien jakamisen käyttäjille. Mitä nämä resurssit sitten ovat? Ne ovat mm. kiintolevytilaa eli tallennuskapasiteetti tai tiedonsiirtonopeutta. Ennen internet-aikaa palvelinresurssien jakaminen oli työlästä, koska yksinkertaisesti ei ollut olemassa jakelukanavaa resursseille. Nyt nopeat valokuituyhteydet sekä langattomat 3G-, 4G-, ja tulevat 5G-verkot jne. ovat mahdollistaneet tämän kaiken. Pilvilaskennan palvelu- ja käyttömalleista. Pilvipalveluiden yhteydessä puhutaan joskus termeistä SaaS (Software As A Service), PaaS (Platform As A Service) ja IaaS (Infrastructure As A Service), joilla viitataan pilvipalveluiden palvelumalleihin. Vahvasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että kun arkikielessä puhutaan pilvipalveluista, niin tarkoitetaan käytännössä SaaS-palvelumallilla toimivaa pilvipalvelua. Pilvipalveluita voidaan käyttää myös erilaisilla käyttömalleilla, joiden avulla voidaan rajata tai olla rajaamatta pilvipalvelun käyttäjiä. Näitä käyttömalleja ovat yksityinen, julkinen, hybridi sekä yhteisöpilvi. Tiivistetysti voidaan sanoa, että yksityisellä pilvipalvelulla tarkoitetaan palvelua, jonka käyttö on rajattu esimerkiksi niin, että vain tietyn yrityksen käyttäjät voivat käyttää ko. palvelua. Julkinen pilvipalvelu edustaa puolestaan nimensä mukaisesti toista ääripäätä, ja hybridipilvi ja yhteisöpilvi ovat välimalleja näiden kahden ääripään välissä. Esimerkki yksityisestä pilvipalveluista voisi olla esimerkiksi yrityksen sisäiseen viestintään tarkoitettu intranet, ja julkisesta pilvipalvelusta esimerkkinä vaikka Amazonin tarjoamat pilvipalvelut (Amazon Elastic Compute Cloud EC2). Pilvilaskenta on tapa jakaa tietoteknisiä resursseja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pilvilaskennan teknologiat ja sen päälle rakennetut pilvipalvelut tarjoavat käyttäjän näkökulmasta rajattomasti palvelinresursseja. Tämän mahdollistaa tietoliikenneyhteyksien lisäksi pilvipalveluiden skaalautuvuus(scalability) ja resurssien yhteiskäyttö (resource pooling). Skaalautuvuudella tarkoitetaan sitä, että mikäli käyttäjä tarvitsee esim. lisää levytilaa, sitä voidaan lisätä automaattisesti ilman, että käyttäjä edes huomaa muutosta. Resurssien yhteiskäytöllä tarkoitetaan sitä, että samoja fyysisiä resursseja kuten palvelimen levytilaa voi käyttää samanaikaisesti useita käyttäjiä ilman, että se näyttäytyisi käyttäjille millään tavoin. Palvelinresurssien jakamiseen liittyy ongelma siitä, että usein resursseja tarvitaan jatkuvasti hyvin vähän, mutta toisinaan hyvin paljon. Otetaan esimerkiksi rock-konsertin lipunmyynti. Pilvipalveluna toimiva lipunmyyntijärjestelmä makaa lähes käyttämättömänä suurimman osan ajasta, mutta kun liput tulevat myyntiin, järjestelmää käyttää silmänräpäyksessä mahdollisesti tuhansia käyttäjiä. Jos lippujärjestelmän palvelimen resursseja ei skaalata automaattisesti, voi se aiheuttaa joillekin käyttäjille käyttökatkon kyseiseen järjestelmään. Sama ilmiö toistuu erilaisilla suosituilla nettisivuilla ja pilvipalveluissa. Ja edelleen tämäntyyppiset tekniset haasteet ovat niitä, joille pilvipalvelun käyttäjien - tässä esimerkissä rock-konsertin lippua ostavien kuluttajien - ei tarvitse uhrata ajatustakaan. Mikä sitten ei ole pilvipalvelu? Pilvipalvelu ei ole sovellus, jonka kaikki käytettävät osat on asennettu paikalliselle päätelaitteelle. Suomeksi sanottuna sovellus, jota voit käyttää vain tietokoneella, johon se on asennettu ei ole pilvipalvelu. Ennen internetiä tämä asia oli helpompi hahmottaa. Jos poistit jonkin ohjelman koneeltasi, niin sen jälkeen kyseistä ohjelmaa tai mitään sinne syötettyjä tietoja ei voinut enää käyttää. Ne oli sananmukaisesti poistettu. Nykyään sovelluksen asentamisella esimerkiksi mobiilisovelluksen lataamisella Google Playsta tai muusta sovelluskaupasta ei välttämättä tarkoiteta sitä, että sovellus olisi kokonaan asennettu puhelimeesi. Mobiilisovellus tai “appsi” on usein vain kuori tai rajapinta, joka oikeasti hyödyntää jonkin pilvipalvelun toiminnallisuuksia ja tietovarastoja, ja tarvitsee siis toimiakseen internetyhteyden. Ja edelleen tällaisen “appsin” poistaminen puhelimestasi ei todennäköisesti poista tietojasi kyseisestä pilvipalvelusta. Pilvipalveluiden hyödyt Pilvipalveluista saatavat hyödyt ovat periaatteessa samoja hyötyjä, mitä tietotekniikasta on saatu niin kauan kuin tietotekniikkaa on ollut olemassa. Aikaa ja rahaa säästyy, tuottavuus paranee ja syntyy uusia tapoja ratkaista vanhoja ongelmia. Pilvipalveluiden käytöstä saavutettavia hyötyjä ovat esimerkiksi:
Pilvipalveluiden hyötyjen realisoiminen yrityksen liiketoiminnassa tai käyttäjän vapaa-ajan aktiviteeteissa on kuitenkin paljolti kiinni käyttäjistä itsestään. Loppujen lopuksi pilvipalvelut ovat vain työkaluja, joiden vaikuttavuus on vahvasti kiinni niiden käyttäjissä. Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole ollut tyhjentävästi selittää pilvipalvelun sielunelämää vaan antaa tarttumapintaa asiaan ja ehdottaa mahdollisia hakusanoja oman tiedonhankinnan tueksi. On hyvä tiedostaa, että pilvipalvelut ovat osa tieto- ja viestintäteknologian luontaista kehitystä, ja että pilvipalvelut eivät kuitenkaan tule korvaamaan kaikkia perinteisiä palveluita. Googlen hakukone on pilvipalvelu. Kirjasto ei. Antti Heikinmäki, Controla Oy Kirjallisuutta: Heikinmäki, Antti, 2016. Pilvipohjaisten ERP -järjestelmien omaksumiseen vaikuttavia erikoispiirteitä. Jyväskylän yliopisto, 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/51381
 Kotihoidon toimija, sinulla on valmis asiakaskuntasi. Asiakkaasi tulevat mahdollisesti sukulaisten, tuttavien ja puskaradion kautta. Päivät kuluvat sujuvasti tutulla kaavalla, ja olet lämpimässä suhteessa asiakkaittesi kanssa. Et ajattele muutoksia, vaan suoritat päiväsi ja olet tyytyväinen tilanteeseesi. Mieltäsi saattaa kuitenkin joskus vaivata monet vaikeat kysymykset:
Minkälaisia asiakkaita haluan ja mistä ne löydän? Mistä asiakas löytää minut? Vakituiset hyvät asiakassuhteet poikivat myös uusia asiakkuuksia. Esimerkiksi asiakkaiden (vanhus/vammais) tai omaisten erilaiset tapahtumat ovat hyviä paikkoja jättää yhteystietoja. Kannattaa myös tutustua sosiaalisen median voimaan! Kuinka pidän yllä toimivaa asiakassuhdetta? Miten teen lisämyyntiä, tarvitsenko sitä? Asiakkaan hoidon tarve muuttuu. Asiakassuhde on taattu jatkossakin, kun tarjoaa rohkeasti lisää palveluja ja muokkaa niitä asiakaslähtöisesti. Mikäli vanhukselle myyminen tuntuu haasteelliselta, voi yhteyden ottaa myös omaiseen. Kuinka monta työtuntia olen valmis tekemään? Kuinka monta tuntia pitää tehdä, jotta saan toimeentulon? Yrittäjän työpäivät venyvät helposti ylipitkiksi, ja on vaikea sanoa tarjotulle työlle ei. On kuitenkin hyvä pysähtyä välillä katsomaan, onko työmäärä kohtuullisessa suhteessa palkkaan. Toimiva työnohjausjärjestelmä on apuna arjen suunnittelussa. Huomioinko kilometrikustannukset ja matka-ajan? Ajelua tulee paljon päivän mittaan, eikä aina muista laittaa kilometrejä ylös. Järjestelmä näyttää, kuinka paljon matka-aikaa ja kilometrejä kertyy, ja ohjaa toimintaa järkevämmäksi. Olenko tavoitettavissa jatkuvasti? Kuka vastaa puhelimeeni, kun en itse ole tavoitettavissa? Puhelimeen vastailu asiakaskäyntien aikana on hyvin yleistä. Tämä huonontaa asiakaspalvelun laatua huomattavasti. Löytyisikö henkilöä, jolle puheluita voisi ohjata, tai helpottaisiko päivittäinen soittoaika ruuhkaa? Kuinka huolehdin itsestäni? Mitä tapahtuu jos sairastun? Onko muistini varassa liikaa asioita joita ei ole kirjattu? Yrittäjää on usein vaikea sijaistaa, koska hänellä on niin paljon “hiljaista tietoa” jota ei ole kirjattu mihinkään. Asioiden siirtäminen sijaiselle veisi liian paljon aikaa. Kirjaamiseen käytetty aika tuo kuitenkin turvaa ja selkeyttä – sekä liiketoiminnalle että yrittäjän omalle jaksamiselle. Näiden asioiden tiedostaminen on jo ensimmäinen askel ratkaisujen löytämiseen. Ratkaisuja on olemassa, ja niistä yksi voi olla Tarmo Hoiva -järjestelmä. Tieto ei tässä kohtaa lisää tuskaa, vaan antaa avaimet vielä paremmalle huomiselle. Kysy asiantuntijaltamme lisää Tarmo Hoivasta ja sen tuomista ratkaisuista: Mirja Kalliovalkama Hoiva-alan asiantuntija p. 0400-159288 mirja.kalliovalkama@controla.fi  Aloitin kotihoitoyrittämisen 13 vuotta sitten, alkuun itsekseni – toiminnan kasvaessa isoimmillaan 40 henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Alkuun yksin toimiessa työvälineeksi hallintoon riitti kalenteri ja puhelin. Asiakaskansiot olivat asiakkaiden kotona. En mielellään kantanut asiakastietoja mukanani tietoturvallisuuden vuoksi. Toiminnan kasvaessa muuttuvia tekijöitä oli niin paljon, että huomasin kalenterin olevan täynnä paperilappusia, mukana useita muistivihkoja ja puhelin täynnä tekstiviestejä ja muistutuksia. Melkoinen hässäkkä alkoi siitä ja aloimme pohtia henkilökunnan kanssa erilaisia listoja, joilla voisimme järkevöittää tietojen käsittelyä. Yksi kansio oli kalenterille, josta näki kuka menee kenenkin luokse. Toinen kansio laskutustiedoille, kolmas kansio tuntilistoille. Näiden lisäksi toimistolla sekä asiakkaiden luona oli viestivihko. Ja asiakastietokansiot tietenkin. Ja listat asiakkaiden avaimille. Ja turvapuhelinasiakkaille ja niin edelleen. Tämä toimi periaatteessa hienosti enkä edes ymmärtänyt kuinka paljon toiminnastamme kului aikaa oheistoimintoihin, joka oli kaikki pois tuottavasta työstä. Kuinka paljon aikaa kului ja kilometrejä kertyi ajaessa toimistolle ja takaisin tarkistamaan unohtuneita asioita? Kuinka paljon aikaa tuhraantui kirjaamisten tekemiseen useaan eri listaan ja kansioon ja siihen, että nuo kaikki kirjaukset piti tehdä paikan päällä yrityksen toimipisteessä? Laskutus oli oma lukunsa. Asiakkaiden luona vietetyt tunnit ja minuutit siirtyivät työntekijöiden vihkoista laskutuslistaan lähes poikkeuksetta viiveellä. Laskutukset viivästyivät, enkä koskaan voinut olla varma jäikö jotain laskuttamatta. Oliko kaikki merkitty? Oli todella työlästä verrata laskutettua aikaa työntekijöiden tekemiin tunteihin ja koostaa laskut asiakkaille eri listoista tietoja keräämällä. Joillakin asiakkailla saattoi olla kolmeakin eri laskutustapaa ja -osoitetta saman kuukauden aikana. Työntekijöiden tuntilistoista laskin aina käsin mm. tunnit, vuorotyölisät, vapaat, sairaslomat, arkipyhät. Kuun vaihteessa piisasi useita tuskallisia työtunteja. Laskutusviivästymän vuoksi jännitystä aiheutti se, että riittävätkö rahat varmasti palkkapäivänä palkkojen maksuun. Ja koska hoitoalalla raportointeja aina tarvitaan monellekin eri taholle, taisi niihinkin muutama tunti kuukaudessa vierähtää. Minun sijaistaminen oli hyvin hankalaa ja kallista, kun minun tai sijaisen piti aina olla toimistolla fyysisesti läsnä. Ei sitä tietomäärää voinut kuljettaa kotiin ja siksi ei ollut mitään mahdollisuutta tarkistaa asioita kotoa käsin saati ohjeistaa työntekijöitä tiedon puutteen vuoksi. Nyt kun muistelen niin eipä tainnut montaa sairaslomapäivääkään minulla olla. Mielessä kävi, että joku on varmasti keksinyt tähän paperilista-kalenteri-lappu -hässäkkään ratkaisun. Me emme keksineet sitä ennen kuin toimistollamme tuli käymään insinööri. Voitte vain kuvitella hänen reaktionsa meidän toimintamalleihin ja siitä alkoi meidän yrityksen henkilökunnan (minut mukaan lukien) pitkä ja varmasti harmaita hiuksia aiheuttava aivopesu. Neljän toimintavuoden jälkeen meillä oli uusi toimintamalli käytössä. Kaikkia yrityksen ongelmia tämä tietenkään ei ratkaissut sillä hoitotyössä ihmisten tekemä työ on aina avainasemassa. Uusi malli toi kuitenkin minulle mahdollisuuden olla sairaslomapäivillä, hoitaa ohjeistukset ja tarkistukset kotoa käsin sekä lyhensi laskutus- ja palkanlaskennan sekä muun raportoinnin työaikaa useista tunneista aikaan, jonka muutaman napin painamiseen menee. Henkilökunnan tuplakirjaukset päättyivät, työaika ja laskutustiedot saatiin samalla kirjauksella sekä viestivihkojen mukana kantaminen autossa päättyi, mikä sinänsä oli aikaisemmin melkoinen tietoturvariski. Liikevaihto kasvoi, ilman asiakasmäärän nousua eikä laskutusviivästymän takia enää tarvinnut murehtia palkkarahojen vähyyttä. Matka-ajat sekä kilometrikorvaukset pienenivät kun enää ei tarvinnut ajaa toimistolle niin usein. Henkilökunnalle jäi paljon aikaa enemmän olla tuottavassa työssä asiakkaiden luona, jolloin myös kannattavuuden paraneminen oli mahdollista. En usko saavani mistään koulusta parempaa oppia kuin tuo 10 vuoden henkilökohtainen oppi ja kehitys yrittäjänä, työnantajana sekä toimintamallien kehittäjänä. Onnistumiset sekä virheet ovat olleet parhaat opettajat. Kaikesta on loppujen lopuksi selvitty. Olen ottamassa ensiaskeleita Controlan hoiva-alan asiantuntijana ja tehtäväni on jakaa osaamistani kotiin vietävien palvelujen parissa toimijoille. Autan hoiva-alan yrityksiä muutoksessa, jonka avulla yrityksen ottaa käyttöönsä järjestelmän sekä erilaisia toimintatapoja, joiden avulla toiminta helpottuu, nopeutuu ja yrittäjä saa levollisemmat yöunet. En varmasti osaa ratkaista kaikkia yrityksen ongelmia, mutta kokemukseni kautta osaan opastaa hoiva-alan yrittäjää pohtimaan yritystoimintaansa useasta eri näkökulmasta. Työni kautta pääsen jakamaan sen, minkä itse olen oppinut kantapään kautta. Mirja Kalliovalkama, Sairaanhoitaja IT- maailmassa
|
