Mihin sitä ollaan menossa? IT-ala jatkaa laajenemistaan. Jos sanoo olevansa IT-alalta, niin se ei vielä kerro mitään. Ei myöskään se, jos sanoo, että tehdään ohjelmistotuotantoa. Tai pilvipalveluita. IT-termin sateenvarjon alle mahtuu jos jonkinlaista toimijaa pelifirmoista sulautettuhin järjestelmiin. Informaatioteknologia on integroitunut kaikille yhteiskunnan osa-alueille peruuttamattomasti. Alan laajeneminen ei ole ongelmatonta. Tällä hetkellä yksi suurimmista pullonkauloista on rekrytointi. Tekijöitä ei tahdo löytyä isoon pelifirmaan saati sitten pieneen ohjelmistotaloon. Oltiin taannoin rekrytointimessuilla etsimässä mahdollisesti yhtä koodaajaa. Viereisellä osastolla rekrytoitiin tahdilla 20 koodaajaa kuukaudessa. Vuosi sitten Keski-Suomen alueella kuiskuteltiin olevan auki n. 300 alan työpaikkaa. Tänä vuonna kuulemma tuplat. Ja kaikkihan haluavat isoon pelifirmaan, kuka sitä nyt erppejä koodaisi? Toiminnanohjausjärjestelmät kun eivät ole kovin seksikkäitä, vaikka ollaan lähellä asiakasta ja paikkaa liiketoiminnassa jossa arvo syntyy. Ja sitten vielä kun muistetaan, että rekrytointi ei ole vain työpaikkailmoituksen laittamista työvoimatoimiston sivuille vaan paljon muutakin. Näistä asioista on pienen ohjelmistoyrityksen rekrytointiongelmat tehty. Mutta mutta. Yritysrakenne muuttuu. Suuntaus on pieniin päin. Viimeisten vuosien aikana työpaikat ovat pääsääntöisesti syntyneet pk-sektorille (PK-Barometri, 2/2017, sivu 9, Suomen Yrittäjät). Mielestäni tämänsuuntainen kehitys on tervetullutta. Se tekee tuotantomallista hajautetumpaa. Nokia-aikakaudella nähtiin, mitkä riskit kansallisesti on siinä, että kaikki munat on samassa korissa. On hyvä, että IT-sektori pirstailoituu, jolloin liiketaloudelliset riskit automaattisesti hajaantuvat. Iso G eli globalisaatio. Vielä hetki sitten oli puhetta IT-alan työpaikkojen siirtymisestä Kaukoitään. Globalisaatiotuulet kuitenkin kääntyilevät sitä mukaan kun elintaso nousee maailmalla. Ei intialaisen koodaajan taksa kalpene enää suomalaisen koodajan tuloille. Ja sama tulee käymään kaikille niille talouksille, joiden kilpailuvalttina on hinta, joita tällä hetkellä löytyy esimerkiksi Itä-Euroopasta. Elintason noustessa hinta nousee ja kilpailukyky katoaa. Silloin hinnan rinnalle ja ohi kriteerinä nousee laatu. Silloin pärjäävät ne, joilla on osaamista. Reunahuomautuksena työpaikkojen katoamiseen syystä digitalisaatio-robotisaatio-tekoälyllistäminen. Teknologiset murrokset ovat aina tuhonneet työpaikkoja ja samalla luoneet kymmenkertaisesti enemmän uusia ammatteja ja toimialoja. Teollistuvassa Britanniassa kuohui kun höyrykoneet veivät työn käsityöläisiltä tekstiiliteollisuudessa. Hävisivätkö kaikki tekstiilialan työpaikat. No ei. Läheisempi esimerkki sähköisestä taloushallinnosta. Tietojärjestelmien povattiin lopettavan kirjanpitäjien ammattikunnan. Miten kävi? Kaiken sortin kontrollereita, talouspäälliköitä ja talousalan asiantuntijoita on tornitalot pullollaan ja lisää on luvassa. Työtä kyllä löytyy mutta se ei ole täsmälleen sitä samaa työtä jota olet tehnyt viimeiset 10 vuotta. Nyt tarinassa seuraa yllätyskäänne. IT-alalle tarvitaan lisää humanisteja! Humanisteja tarvitaan kun insinööriltä loppuu keinot. Silloin kun ei ole olemassa sanoja ja termejä, jotka kuvaavat tekeillä olevaa työtä. Kun ei osata kuvailla todellisuutta. Kun tarvitaan jotain kaunista. Kun on luotava merkityksiä. Kun on ymmärrettävä oikeudenmukaisuutta. Markkinatalous ei ole kaikissa tapauksissa paras menetelmä, kun arvioidaan toimintaa moraalisin mittarein. Voidaan toki luottaa, että hyvinvoivan yhteiskunnan kannalta tärkeä sääntely ohjaa IT-alan yrityksiä muiden mukana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää toimintamallia. Valitettavasti IT-alaa koskeva sääntely on aina auttamattomasti myöhässä teknologian kehittyessä päätä huimaavalla nopeudella. Tästä esimerkkeinä vaikka EU:n tietosuojasäädös GDPR tai valmisteilla oleva tiedustelulaki. Itse toivoisin, että yrityksissä olisi malttia tehdä aikaa ja tarkastelua kestäviä päätöksiä vaikka se vähän maksaisikin. Numeroina Controlan vuosikymmen on sisältänyt yli 130 asiakkuutta, yli 40 webbisivustoprojektia, yli 100 järjestelmätoimitusta, nykyisin yli 1500 päivittäistä järjestelmäkäyttäjää, puolisen tusinaa tuotekehityshanketta sisältäen yli 10000 työtuntia, yli miljoona euroa liikevaihtoa. Järjestelmät ovat olleet toiminnassa yli 87600 tuntia, käyttötason ollessa 99,93%. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet osana tätä tarinaa. Comments are closed.
|