Pilvipalveluista on sinulle paljon hyötyä. Ne helpottavat arkea ja vapaa-aikaa, työtä ja harrastamista. Kokeile erilaisia pilvipalveluita, ja ota niitä käyttöön tarpeen mukaan. Se kannattaa. Ja kyllä, tämä on sekä oma että edustamani yrityksen kanta aiheeseen.
Pilvipalveluiden käyttäminen ja niistä hyötyjen saaminen ei vaadi niiden teknisen toteutuksen syvällistä ymmärtämistä. Käytämmehän päivittäin teknologiaa, jonka toimintaperiaatetta emme välttämättä ymmärrä, oli kyseessä sitten auto tai älypuhelin. Jos kuitenkin haluat pienen maistiaisen siitä, mitä pilvipalveluiden konepellin alla mahtaa hyrrätä, niin jatka toki lukemista. Ensinnäkin - mikä on pilvipalvelu? Pilvipalvelu on tietokoneohjelma eli sovellus, jota käytetään internetyhteyttä hyödyntämällä johonkin käyttötarkoitukseen esimerkiksi kaverin kanssa viestimiseen (Facebook) tai laskujen maksamiseen (verkkopankit). Ammattikäytössä eli yrityksissä ja yhteisöissä pilvipalveluita käytetään esimerkiksi tietojen tallentamiseen (Google Drive, Dropbox), toiminnanohjaukseen (pilvipohjaiset ERP-järjestelmät) tai sähköiseen taloushallintoon (ProCountor, Talenom). Pilvipalveluista on hyötyä. Tapa, jolla pilvipalvelut on rakennettu mahdollistaa pilvipalveluiden käytön mistä tahansa koska tahansa. Ne ovat usein maksuttomia tai edullisia, ja niiden hinta perustuu usein suoraan niiden käyttämiseen - maksat siis vain käytöstä. Pilvipalvelut toimivat yleensä laitteilla, jotka jo omistat eli tietokoneilla, tablet-laitteilla tai älypuhelimilla. Uusia, vain kyseisen pilvipalvelun käyttämiseen tarvittavia laitteita ei siis tarvitse hankkia. Lisäksi pilvipalvelut pyritään toteuttamaan niin, että niiden käyttäminen on mahdollisimman helppoa ja intuitiivista. Ja koska kyseessä on palvelu, käyttäjän ei tarvitse huolehtia (tai ymmärtää) palvelun tekniseen toteutukseen liittyvistä haasteista. Pilvipalvelu sanana viittaa englanninkieliseen termiin “Cloud computing”, joka suoraan käännettynä tarkoittaa “pilvilaskentaa”. Pilvipalvelu-termin isäksi on ilmoittautunut monta kandidaattia kuten esimerkiksi Compaq:lta, AT&T:lta ja Texasin yliopistosta. Vaikka pilvipalvelu termiin “isyydestä” ollaan montaa mieltä, niin itse termin sisällöstä ollaan ainakin muutaman bitin verran lähempänä yksimielisyyttä. Pilvilaskennalla tarkoitetaan teknologiaa, joka mahdollistaa konesaleissa ylläpidettävien palvelintietokoneiden resurssien jakamisen käyttäjille. Mitä nämä resurssit sitten ovat? Ne ovat mm. kiintolevytilaa eli tallennuskapasiteetti tai tiedonsiirtonopeutta. Ennen internet-aikaa palvelinresurssien jakaminen oli työlästä, koska yksinkertaisesti ei ollut olemassa jakelukanavaa resursseille. Nyt nopeat valokuituyhteydet sekä langattomat 3G-, 4G-, ja tulevat 5G-verkot jne. ovat mahdollistaneet tämän kaiken. Pilvilaskennan palvelu- ja käyttömalleista. Pilvipalveluiden yhteydessä puhutaan joskus termeistä SaaS (Software As A Service), PaaS (Platform As A Service) ja IaaS (Infrastructure As A Service), joilla viitataan pilvipalveluiden palvelumalleihin. Vahvasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että kun arkikielessä puhutaan pilvipalveluista, niin tarkoitetaan käytännössä SaaS-palvelumallilla toimivaa pilvipalvelua. Pilvipalveluita voidaan käyttää myös erilaisilla käyttömalleilla, joiden avulla voidaan rajata tai olla rajaamatta pilvipalvelun käyttäjiä. Näitä käyttömalleja ovat yksityinen, julkinen, hybridi sekä yhteisöpilvi. Tiivistetysti voidaan sanoa, että yksityisellä pilvipalvelulla tarkoitetaan palvelua, jonka käyttö on rajattu esimerkiksi niin, että vain tietyn yrityksen käyttäjät voivat käyttää ko. palvelua. Julkinen pilvipalvelu edustaa puolestaan nimensä mukaisesti toista ääripäätä, ja hybridipilvi ja yhteisöpilvi ovat välimalleja näiden kahden ääripään välissä. Esimerkki yksityisestä pilvipalveluista voisi olla esimerkiksi yrityksen sisäiseen viestintään tarkoitettu intranet, ja julkisesta pilvipalvelusta esimerkkinä vaikka Amazonin tarjoamat pilvipalvelut (Amazon Elastic Compute Cloud EC2). Pilvilaskenta on tapa jakaa tietoteknisiä resursseja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pilvilaskennan teknologiat ja sen päälle rakennetut pilvipalvelut tarjoavat käyttäjän näkökulmasta rajattomasti palvelinresursseja. Tämän mahdollistaa tietoliikenneyhteyksien lisäksi pilvipalveluiden skaalautuvuus(scalability) ja resurssien yhteiskäyttö (resource pooling). Skaalautuvuudella tarkoitetaan sitä, että mikäli käyttäjä tarvitsee esim. lisää levytilaa, sitä voidaan lisätä automaattisesti ilman, että käyttäjä edes huomaa muutosta. Resurssien yhteiskäytöllä tarkoitetaan sitä, että samoja fyysisiä resursseja kuten palvelimen levytilaa voi käyttää samanaikaisesti useita käyttäjiä ilman, että se näyttäytyisi käyttäjille millään tavoin. Palvelinresurssien jakamiseen liittyy ongelma siitä, että usein resursseja tarvitaan jatkuvasti hyvin vähän, mutta toisinaan hyvin paljon. Otetaan esimerkiksi rock-konsertin lipunmyynti. Pilvipalveluna toimiva lipunmyyntijärjestelmä makaa lähes käyttämättömänä suurimman osan ajasta, mutta kun liput tulevat myyntiin, järjestelmää käyttää silmänräpäyksessä mahdollisesti tuhansia käyttäjiä. Jos lippujärjestelmän palvelimen resursseja ei skaalata automaattisesti, voi se aiheuttaa joillekin käyttäjille käyttökatkon kyseiseen järjestelmään. Sama ilmiö toistuu erilaisilla suosituilla nettisivuilla ja pilvipalveluissa. Ja edelleen tämäntyyppiset tekniset haasteet ovat niitä, joille pilvipalvelun käyttäjien - tässä esimerkissä rock-konsertin lippua ostavien kuluttajien - ei tarvitse uhrata ajatustakaan. Mikä sitten ei ole pilvipalvelu? Pilvipalvelu ei ole sovellus, jonka kaikki käytettävät osat on asennettu paikalliselle päätelaitteelle. Suomeksi sanottuna sovellus, jota voit käyttää vain tietokoneella, johon se on asennettu ei ole pilvipalvelu. Ennen internetiä tämä asia oli helpompi hahmottaa. Jos poistit jonkin ohjelman koneeltasi, niin sen jälkeen kyseistä ohjelmaa tai mitään sinne syötettyjä tietoja ei voinut enää käyttää. Ne oli sananmukaisesti poistettu. Nykyään sovelluksen asentamisella esimerkiksi mobiilisovelluksen lataamisella Google Playsta tai muusta sovelluskaupasta ei välttämättä tarkoiteta sitä, että sovellus olisi kokonaan asennettu puhelimeesi. Mobiilisovellus tai “appsi” on usein vain kuori tai rajapinta, joka oikeasti hyödyntää jonkin pilvipalvelun toiminnallisuuksia ja tietovarastoja, ja tarvitsee siis toimiakseen internetyhteyden. Ja edelleen tällaisen “appsin” poistaminen puhelimestasi ei todennäköisesti poista tietojasi kyseisestä pilvipalvelusta. Pilvipalveluiden hyödyt Pilvipalveluista saatavat hyödyt ovat periaatteessa samoja hyötyjä, mitä tietotekniikasta on saatu niin kauan kuin tietotekniikkaa on ollut olemassa. Aikaa ja rahaa säästyy, tuottavuus paranee ja syntyy uusia tapoja ratkaista vanhoja ongelmia. Pilvipalveluiden käytöstä saavutettavia hyötyjä ovat esimerkiksi:
Pilvipalveluiden hyötyjen realisoiminen yrityksen liiketoiminnassa tai käyttäjän vapaa-ajan aktiviteeteissa on kuitenkin paljolti kiinni käyttäjistä itsestään. Loppujen lopuksi pilvipalvelut ovat vain työkaluja, joiden vaikuttavuus on vahvasti kiinni niiden käyttäjissä. Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole ollut tyhjentävästi selittää pilvipalvelun sielunelämää vaan antaa tarttumapintaa asiaan ja ehdottaa mahdollisia hakusanoja oman tiedonhankinnan tueksi. On hyvä tiedostaa, että pilvipalvelut ovat osa tieto- ja viestintäteknologian luontaista kehitystä, ja että pilvipalvelut eivät kuitenkaan tule korvaamaan kaikkia perinteisiä palveluita. Googlen hakukone on pilvipalvelu. Kirjasto ei. Antti Heikinmäki, Controla Oy Kirjallisuutta: Heikinmäki, Antti, 2016. Pilvipohjaisten ERP -järjestelmien omaksumiseen vaikuttavia erikoispiirteitä. Jyväskylän yliopisto, 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/51381 Comments are closed.
|